Tanskalaiset osaavat tehdä innovaatiopoliittisia valintoja, roolittaa ja brändätä

Suvi Aho

30.01.2024 • Ekosysteemityö Kansainvälisyys

Innokaupungit suuntasivat opintoretkelle Tanskaan 23.-25.1. Parinkymmenen hengen seurueemme koostui ympäri Suomea tulleista kaupunkien, kehitysyhtiöiden, korkeakoulujen, maakuntien liittojen sekä TEMin ja BF:n edustajista. Lämmin kiitos kaikille osallistujille!

Tanska johtaa tällä hetkellä EU:n Innovation Scorebord -luokituksessa, ja heti sen perässä seuraavat Ruotsi, Suomi, Hollanti ja Belgia. Tanskassa on jo parikymmentä vuotta vallinnut konsensus TKI-menojen kasvattamisesta 1 %:iin bruttokansantuotteesta, ja yksityisen sektorin TKI-investoinnit ovat asettuneet 2 % BKT-tasolle. Suomessa tähdätään tutusti 4 % tavoitteeseen, joka koostuu 1,2 % BKT:sta julkisista ja 2,8 % BKT:sta yksityisistä TKI-investoinneista.

Tanska päätyi vuonna 2019 vähentämään radikaalisti innovaatiolustereiden määrää (tuolloin 40-60 ympäri Tanskaa) ja muuttamaan klustereiden valinnan ja rahoituksen top down -valtiojohtoiseksi. Tällä hetkellä klustereita on 14. Tämä oli yksi selkeä oppi: Tanskassa on uskallettu tehdä valintoja innovaatiokärkien suhteen. Niin alueellisessa kuin keskitetyssä mallissa on omat etunsa ja haasteensa.

Vierailimme kahdessa klusterissa ja kuulimme ekosysteemimäisestä kehittämistyöstä MADE Manufacturing Academy of Denmark sekä Clean – The Danish Water and Environmental Cluster -klustereissa. Klusterit saavat kukin vuodessa 21,5 ME, ja niiden tulee jakaa vähintään puolet rahoituksesta eteenpäin korkeakouluille ja yrityksille. Klusterit nimitetään neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Kuvassa näkyy MADE-klusterin toimintojen kuvaus: teollisuuden haasteiden ja tutkimuslaitosten osaamisen pohjalta syntyy pilottiprojekteja ja ratkaisujen laajempaa käyttöönottoa:

Vierailimme myös markkinointia ja brändityötä tekevissä Food Nationissa sekä Digital Hubissa. Vastaavia toimijoita on Tanskassa yhteensä viisi, ja ne tavallaan jatkavat siitä, mihin klustereissa päästään: keskittyvät brändäämiseen, viennin tukemiseen ja toimialan yhtenäisen maabrändin rakentamiseen.

Opintoretken osallistujiin teki vaikutuksen tanskalaisten kyky tarinallistaa, roolittaa ja brändätä, sekä nopea kellotaajuus: ratkaisuja lähdetään tarjoamaan ulkomaille aktiivisesti brändisateenvarjon alla, vaikka yksittäiset palvelut ja tuotteet eivät olisi vielä aivan loppuun asti hiottuja. Tästä halutaan ottaa Suomeen oppia, eli toimijoiden yhteistyöstä tulisi saada vauhtia ja yksittäisten organisaatioiden sisäiset oppimiskäyrät tulisi saada paljon lyhemmiksi mm. kansainvälistymisen suhteen.

Saimme Business Finlandin Tanskan toimistolta hyviä eväitä ja tietoa Tanskan markkinasta. Suomalaisten kannattaa ottaa seurantaan sivu www.marketopportunities.fi, josta löytyy kattavasti tietoa markkinamahdollisuuksista ympäri maailmaa. BF:ään kannattaa olla rohkeasti yhteydessä näiden mahdollisuuksien suhteen.

Opintoretkelle toivottiin jatkoa, ja koordinaatiossa ryhdytään hauduttamaan seuraavaa mahdollista opintoretkeä ensi talvelle. Toiveita ja ideoita sen suhteen saa esittää!