Innokaupunkien akkukemian vetovastuuhanke on lähtenyt liikkeelle pohjatöillä. Yhteisiä näkemyksiä ja yhteistä suuntaa on kartoitettu niin hanketoteuttajien kuin yhteistyökaupunkien kesken. Tärkeää on ollut saada tietoa myös elinkeinoelämältä ja eri verkostoista.
Marraskuun loppupuolella järjestetyllä kansainvälisellä Kokkola Material Week -seminaariviikolla hanke järjesti oman pyöreän pöydän keskustelun, jossa esiin nostettujen teemojen pohjalta rakennetaan hankkeelle tiekarttaa tulevaan.
– Pelkkä asiantuntijuus ei tässä työssä ja toimivassa verkostossa riitä, vaan tarkoitus on luoda aktiivista yhteistyön ja vuorovaikutuksen kulttuuria, projektipäällikkö Hannu-Pekka Pukema sanoo.
Pyöreän pöydän keskustelussa hyödynnettiin pyramidimallinnusta, johon on koottu alimmalle tasolle teollisuuspuistoissa tarvittavia rakenteita ja elementtejä; keskellä on sosiaalinen toiminta ja siihen liittyvät aspektit, kuten osaaminen ja alan houkuttelevuus. Ylimpänä on toteutukseen päätyvät innovaatiot. Vihreä siirtymä on sekä hankkeen että toimivan ekosysteemin merkittävin ajuri. Toiminnan taustalla vaikuttavat myös muut yhteiskunnalliset megatrendit, joista tällä hetkellä merkittävimmiksi tunnistetaan digitalisaatio sekä kestävä kehitys ja vastuullisuus.
– Mallin pohjalta minulta on kysytty, miten kaupunkien roolin ja alueellisuuden saisi näkymään kuvassa. Ne ovatkin hyviä kysymyksiä ja kertovat osaltaan myös mallin toimivuudesta niiden herättelijänä. Nykyään on harvemmin yhtä ainoaa oikea ratkaisua. Pikemminkin on keskeistä oppia ymmärtämään systeemiä ja siihen parhaiten sopivia ratkaisuja. Kaupungit voitaisiin esimerkiksi nähdä ikään kuin tarjottimina, jotka mahdollistavat toimivan ekosysteemikokonaisuuden, Pukema pohtii.
Keskustelussa nousi esiin muun muassa työturvallisuuskulttuuriin liittyvät asiat, vihreän teknologian elinkaari ja kestävyys, johtamisessa tarvittava vuorovaikutuksellisuus, luvitusasiat ja teollisuuspuiston houkuttelevuus oppimisalustana tai -ympäristönä.
Vaikka kyse on vetovastuuhankkeesta, joka kiinnittyy akkukemian arvoketjuun, on Pukeman mukaan teollisuuspuistojen kohdalla syytä huomioida rinnalla myös esimerkiksi vedyn tuotannon ja biotalouden mahdollisuudet. Hanke luo osaltaan eräänlaista suomalaista teollisuuspuistostandardia. Kaiken kaikkiaan onkin hyödyllistä verkostoitua myös niiden kaupunkien kannalta, jotka suunnittelevat tai rakentavat omaa teollisuuspuistoaan.
– Lisäksi käymme hankkeen puitteissa myös tutustumassa ulkomaiseen verrokkikohteeseen, Pukema kertoo.
