Kilpailu ja yhteistyö tekevät kaikista parempia -teollisuuden kehityskohteet raportoitu

Akkuala ja muu teollisuus yhdistää monia Innokaupunkeja. Ylialueellinen yhteistyö teollisuusalueiden ja niitä yhdistävien tarpeiden täyttämiseksi on lähtenyt hyvin käyntiin pitkäjänteisellä yhteistyöllä. Kestävä kasvu on tarpeen kiihtyvässä kilpailussa.

Teollisuusalueiden rakentamisessa on keskeistä kiinnittää huomiota infrastruktuurin toimivuuteen, ennakoivaan kaavoitukseen, maankäytön tehokkuuteen sekä hyvin hoidettuihin luvitusprosesseihin. Keskeistä on myös sovittaa yhteen eri pituiset, mutta samanaikaisesti etenevät prosessit. Myös päästöttömän sähkön ja energian saatavuus ja kilpailukykyinen hinta ovat merkittäviä tekijöitä suomalaisen akkukemian ja muun teollisuuden kestävälle kasvulle.

Teollisuusalueen asiakaslähtöisen palveluvalikoiman rakentamisen lisäksi tarvitaan osaavaa työvoimaa. Poliittinen päätöksenteko on oleellisessa osassa kompastuskivien ja hidasteiden ohittamisessa.

– Kokonaisuus ratkaisee, mutta esimerkiksi aikaa vievät luvitusprosessit ovat kehittämishaaste akkukemian arvoketjussa. Prosessit ovat hitaampia, kun valmista vertailupohjaa ei välttämättä alalla ole. Ei voida mennä sieltä missä aita on matalin, vaan myös luvitusprosessia on ikään kuin pyrittävä palvelemaan, kertoo projektipäällikkö Hannu-Pekka Pukema Kokkolan kaupungilta.

Sähkö- ja energiaratkaisut elävät akkujen kehityksen kanssa pitkälti rinta rinnan. Luotettavat sähköverkot takaavat sähkön saatavuutta, mutta sähkön saannin varmistamiseksi akut ja niiden uusiokäyttö yhdessä muiden energiavarastoratkaisujen kanssa ovat tärkeitä teollisuuden toimintaedellytysten varmistamisessa.

– Paljon on vielä pimennossa, mutta on oltava hereillä, sillä kehityksen myötä avautuu koko ajan uusia tulevaisuuden suuntia, toteaa Pukema.

Teollisuusalueiden parhaat käytännöt -raportti julkistettiin Kokkola Material Weekin alla 11.11.2024. Pukema korosti yhteisen vision ja tahtotilan tärkeyttä teollisuuden tarpeiden täyttämisessä.

Teollisuuden parhaat käytännöt ovat käytännössä myös kehittämiskohteita. Tarvittavia toimia on kerätty tänä vuonna yhteen työpajoissa ympäri Suomea.

– Parhaat käytännöt luovat pohjan, josta on helpompi ponnistaa alalla, jossa riittää jatkuvasti uutta selvitettävää. Kestävyys on kilpailukykytekijä, josta keskustellaan paljon. Teemme hyvää työtä entistä kestävämmän akkualan eteen, Pukema sanoo.

Teollisuusalueita on vaikea suoraan vertailla keskenään, mutta onko jotakin, jonka soisi yleistyvän kaikissa?

– On selvää, että alueet kilpailevat keskenään ja eri alueilla ajatellaan asioista hieman eri lailla. Kun kilpailusta huolimatta kykenemme yhteistyöhön ja ajatusten jakamiseen sekä omaksumaan toimivia toimintamalleja, parannamme omaa tekemistämme. Silloin myös Suomi voittaa, Pukema sanoo.

Business Finland on tuonut kansallista teollisuusyhteistyötä yhteen jo kuuden vuoden ajan. Työpajatyöskentely on jatkunut akkukemian vetovastuuhankkeessa.

Akkukemian verkosto- ja ekosysteemityössä käännetään katse seuraavaksi kansainvälisten oppien kerryttämiseen. Opintomatka Saksaan koittaa tammikuussa 2025. Kohteina ovat Industriepark Höchst, joka on yksi Euroopan suurimmista kemian ja lääkealan teollisuuspuistoista sekä maailman suurin integroitu kemianteollisuuden kompleksi, BASF Ludwigshafen.

Myös tutkimuksen puolella tulee jatkuvasti uutta tietoa, jota halutaan yhdistää verkoston tietotaitoon ensi vuonna.

Teollisuusalueiden parhaat käytännöt -raportti julkaistiin maanantaina 11.11.2024 Kokkola Material Weekin PreKMW -tilaisuudessa. Raportti on toteutettu Kokkolan kaupungin vetämässä Innokaupunkien vetovastuuhankkeessa, jossa kehitetään teollisuusalueita ja niiden palvelukonsepteja sekä alan osaamista. Tavoitteena on vahvistaa suomalaista akkuekosysteemiä ja akkukemian alan toimijoiden kansallista yhteistyötä.

Akkukemian vetovastuuhankkeessa ovat mukana Kokkolan, Vaasan, Porin, Turun, Lappeenrannan, Jyväskylän ja Kuopion kaupungit, joiden ekosysteemisopimukset liittyvät keskeisesti akkukemian osaamiseen tai siihen läheisesti liittyvään liiketoimintaan.

Kokkolan kaupungin kehitysjohtaja Jonne Sandberg kertoo videolla ekosysteemisopimuksen merkityksestä akkukemian ekosysteemille. Kokkolassa on käynnistymässä myös Ekosysteemikoulu, jossa kehitetään koulutuksen ja yrityssektorin yhteistyötä ja täsmennetään ekosysteemityön roolia suhteessa mm. kansainvälisiin klustereihin.