Metsäbiotalouden seuraava kasvuloikka vaatii uutta arvonlisäystä
15.09.2026 •
Ekosysteemityö
Vetovastuuteemat
Metsäbiotalouden tilannekuva nostaa esiin mahdollisuuksia kasvattaa metsäbiotalouden jalostusarvoa ja kilpailukykyä. Joensuun, Lahden ja Oulun yhteistyössä laatiman selvityksen mukaan alueiden erilaiset vahvuudet tarjoavat hyvän pohjan uusille innovaatioille ja liiketoiminnalle.
Metsäbiotalous on edelleen yksi Suomen tärkeimmistä vientitulojen ja hyvinvoinnin lähteistä. Alan tulevaisuus edellyttää kuitenkin uudenlaisia ratkaisuja.
– Luotu arvonlisä hakattua puukuutiometriä kohti pitää saada korkeammaksi. Metsäbiotalouden rooli kansantaloudessa on täysin kiistaton. Se on kotimainen arvoketju, jossa arvonlisä jakaantuu yhteiskunnassa erittäin laajalle ja tasaisesti, sanoo Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Lauri Sikanen.
Sikasen mukaan metsäbiotalouden merkitys korostuu entisestään, kun yhteiskunnat siirtyvät kohti uusiutuvien raaka-aineiden käyttöä.
– Suomi tarvitsee vientituloja, ja tämä on sektori, joka pystyy niitä tuottamaan. Kysymys on siitä, kuinka voimme tehdä sen tulevaisuudessa entistä kestävämmin, monipuolisemmin ja enemmän arvonlisää luoden.
Suomessa on jo kehitetty useita uusia puupohjaisia tuotteita ja materiaaleja. Haasteena ei kuitenkaan ole enää pelkästään teknologian kehittäminen, vaan tuotteiden saaminen markkinoille.
– Meillä on jo olemassa todella mielenkiintoisia tuotteita. Osaamme tehdä vaatteita puusta ja kehittää uusia materiaaleja. Ongelma on, että ei ole tarpeeksi asiakkaita, jotka haluavat ostaa niitä tuotteita, Sikanen sanoo.
Hänen mukaansa tarvitaan uusia avauksia, joiden kaupallistamispolku on nykyistä nopeampi.
Kaupunkien vahvuudet täydentävät toisiaan
Valmistelutyössä tarkasteltiin erityisesti Joensuun, Lahden ja Oulun osaamisprofiileja. Tulosten perusteella kaupungit muodostavat kokonaisuuden, jossa jokaisella alueella on oma selkeä roolinsa. Joensuussa metsäbiotalous on innovaatiotoiminnan keskiössä. Lahdessa painopiste on materiaalien kierrossa ja resurssitehokkuudessa, kun taas Oulu tuo kokonaisuuteen teknologia- ja digitalisaatio-osaamista.
– Yhteistyötä voidaan vahvistaa erityisesti digitaalisten ratkaisujen, sivuvirtojen hyödyntämisen ja pilotointiympäristöjen kehittämisen kautta, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Leena Kärkkäinen.
Valmistelutyön tärkeimpiin havaintoihin kuuluu se, että kaupunkien yhteistyöllä voidaan luoda nykyistä vahvempi innovaatioympäristö metsäbiotalouden ympärille.
– Yhteistyö luo edellytykset kilpailukykyisen ylialueellisen innovaatioekosysteemin muodostamiselle. Se mahdollistaa siirtymisen kohti korkeamman jalostusarvon biotaloutta sekä uusien työpaikkojen ja osaamisen syntymisen, Kärkkäinen toteaa.
Toteuttaja: METSÄINNO – Innokaupunkien välisten metsäbiomassaekosysteemien valmisteluhanke
Innokaupunkien seitsemän valmisteluhanketta laatii keväällä 2026 tilannekuvat oman teemansa kehittämisestä eri kaupungeissa. Tilannekuvat tuottavat arvokasta tietoa teeman kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista kaupunkien väliseen yhteistyöhön.
Vetovastuuteemojen valmisteluhankkeiden laatimat tilannekuvat 2026 – Innokaupungit
