Tilannekuva: kaupunki-ilmailussa on vahvaa osaamista, mutta kokonaisuus on vielä hajallaan

Suomella on edellytykset nousta kaupunki‑ilmailun edelläkävijäksi, mutta kehitys vaatii nykyistä tiiviimpää yhteistyötä. Tuore tilannekuva kokoaa yhteen kotimaisen toiminnan nykytilan ja keskeiset kehittämistarpeet. 

Suomeen on viime vuosina kasvanut vahvaa osaamista kaupunki‑ilmailun ja drone‑teknologian ympärille. Uusi tilannekuva kokoaa yhteen alan kehitystä ja toimijoita sekä nostaa esiin keskeisen haasteen: kokonaiskuva jää yhä hajanaiseksi. 

– Koko kentällä tapahtuu tällä hetkellä todella paljon, tutkimusta, kokeiluja ja teknologian kehitystä, kuvaa asiantuntija Renske Martijnse‑Hartikka Forum Virium Helsingiltä.  

Kaupunki‑ilmailulla tarkoitetaan erityisesti droonien ja muiden miehittämättömien alle 150 metrin korkeudella lentävien ilma‑alusten käyttöä kaupunkiympäristössä. Käyttötapaukset vaihtelevat infrastruktuurin tarkastuksista ja ympäristön seurannasta turvallisuus- ja kuvaustehtäviin. Kehitys on kulkemassa nopeasti kohti laajempaa hyödyntämistä. 

– Olemme murroskohdassa. Tällä hetkellä drooneilla tehdään paljon kuvausta ja tarkastuksia, mutta seuraava iso askel on tavarakuljetukset ja logistiikka. Se kehitys on jo käynnissä, Martijnse‑Hartikka sanoo. 

Tilannekuvassa tarkastelu ei rajaudu vain kaupunkiympäristöön, vaan kattaa laajemmin koko droonisektorin kehityksen Suomessa. Kaupunkiympäristö toimii näkökulmana, jossa teknologian vaikutukset ja uudet käyttötapaukset konkretisoituvat. 

Suomessa toimii arviolta 100–150 alan yritystä, joista suurin osa on pieniä yrityksiä ja startupeja. Toimintaa löytyy useista kaupungeista, erityisesti pääkaupunkiseudulta, Oulusta, Tampereelta, Turusta ja Seinäjoelta. Esimerkiksi Oulussa on muodostunut merkittävä droonikeskittymä, jossa kaupungin, korkeakoulujen ja tutkimustoimijoiden yhteistyö on tiivistä. 

Kaupungeilla rooli uusien ratkaisujen kokeiluympäristöinä 

Tilannekuva tuo esiin, että kehitys etenee rinnakkaisina kokonaisuuksina, eikä tieto eri toimijoiden tekemisestä liiku riittävästi. 

– Kokonaiskuvaa on vaikea hahmottaa. On paljon projekteja ja toimijoita, mutta harva tietää, mitä kaikkea Suomessa oikeasti tapahtuu, Martijnse‑Hartikka kuvaa. 

Tämä hidastaa kehitystä monin tavoin. Kumppaneiden löytäminen vaikeutuu, työtä tehdään päällekkäin ja ratkaisujen laajentaminen etenee hitaasti, vaikka pohja olisi vahva. 

Tilannekuva korostaa tarvetta vahvistaa yhteistyötä ja tiedonvaihtoa, jotta olemassa oleva potentiaali voidaan hyödyntää paremmin. Kaupungeilla nähdään tässä tärkeä rooli uusien ratkaisujen kokeiluympäristöinä ja käyttöönoton mahdollistajina. 

– On tärkeää, että kaupungit tunnistavat oman roolinsa ja mahdollistavat kokeiluja. Niiden kautta voidaan rakentaa myös laajempaa yhteistyötä, Martijnse‑Hartikka sanoo. 

Toteuttaja: Valmisteluhanke kaupunki-ilmailun vetovastuuhankkeelle 

Innokaupunkien seitsemän valmisteluhanketta laati keväällä 2026 tilannekuvat oman teemansa kehittämisestä eri kaupungeissa. Tilannekuvat tuottavat arvokasta tietoa teeman kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista kaupunkien väliseen yhteistyöhön. 

Vetovastuuteemojen valmisteluhankkeiden laatimat tilannekuvat 2026 – Innokaupungit