Teknologiayritysten kehitystarpeista laadittiin tilannekuva – tavoitteena tukea kasvua ja vientiä
02.06.2026 •
Ekosysteemityö
Vetovastuuteemat
Suomalainen terveys-, ikä ja hyvinvointiteknologia kiinnostaa kansainvälisesti, mutta alan yritysten kasvua jarruttavat osaamisen aukot ja puutteet yrityspalveluissa. Innokaupunkien EDIT-valmisteluhankkeessa laadittu tilannekuva kokoaa keskeiset kehitystarpeet ja suuntaa toimia kohti vahvempaa kasvua ja vientiä.
Ikä-, hyvinvointi- ja terveysteknologia-alalla on paljon kasvupotentiaalia. Teknologian tuoma apu on tunnistettu ikääntyneiden hoitamisessa ja laajemmin terveydenhuollon kehittämisessä. Käyttäjäystävällisyys on tärkeä asia huomioida, ja sen osalta Suomi on maailman kärkimaita.
Suomalaisessa ikäteknologiassa näkyy vahvasti esimerkiksi sensoriteknologia ja eri lähteistä kerätyn datan hyödyntäminen.
– Kehityskohteina ovat esimerkiksi liikkumisen, aktiivisuuden ja turvallisuuden seuranta ja älykkäät kuntosalilaitteet, jotka säätyvät automaattisesti käyttäjän mukaan. Tekoäly puolestaan tehostaa kirjaamista ja raportointia ja vapauttaa aikaa ihmisten kohtaamiseen, kertoo Metropolia Ammattikorkeakoulun tutkija Toini Palo.
Yritykset kehittävät uusia ratkaisuja ja tähtäävät laajemmille markkinoille. Tuekseen ne tarvitsevat oikeanlaista osaamista ja palveluja.
– Aikaisemmissa hankkeissa on tullut ilmi, että tietoa tarjolla olevista palveluista ei kuitenkaan ole koottu selkeäksi kokonaisuudeksi eikä se aina vastaa yritysten tarpeita. Tämä voi hidastaa innovaatioiden syntymistä ja yritysten etenemistä kotimaisille ja kansainvälisille markkinoille, Palo kertoo.
Suomen markkinat ovat pienet alan yrityksille ja kaikki tuki kansainvälisille markkinoille pääsyssä on tervetullutta.
– Muutokset alalla etenevät vauhdilla, mikä edellyttää nopeaa reagointia ja yhteistyömallien jatkuvaa tarkastelua, sanoo asiantuntija Anna Kaipainen Metropoliasta.
Ulkomailla kiinnostusta herättää Kaipaisen mukaan erityisesti Suomen matala hierarkia ja kyky tehdä tiivistä yhteistyötä yritysten, korkeakoulujen ja julkisen sektorin kesken. Monissa maissa vastaava yhteiskehittäminen ei ole yhtä sujuvaa. Suomessa innokaupunkien ekosysteemit tähtäävät Ikä-, hyvinvointi- ja terveysteknologia-alan yritysten kansainvälistymisen tukeen laajasti eri puolilla maata: Tampereella, Turussa, Oulussa ja pääkaupunkiseudulla.
Metropolia Ammattikorkeakoulun tekemän selvityksen mukaan alan tiukka lainsäädäntä ja laaja sääntely sekä hankintatoimintaan liittyvät tekijät vaikeuttavat alan kasvua.
– Erityisesti pienillä yrityksillä on heikommat edellytykset kasvaa ja kehittyä, koska rahoituksen saaminen on vaikeampaa ja omarahoitusosuuksia vaaditaan usein. Lisäksi osaavan työvoiman rekrytointi on niille selvästi haasteellisempaa kuin suurille organisaatioille, joilla on enemmän resursseja ja houkuttelevammat uramahdollisuudet, Palo kertoo.
– Yrityksille suunnattua tietoa ja palveluita on paljon, mutta vaikuttavuudesta ja aikaansaannoksista on vähemmän dataa, Kaipainen lisää.
Metropolian tiimi on kinnostunut tilannekuvan pohjalta tekemään yhteistyötä erityisesti niiden Innokaupunkien TKI-toimijoiden kanssa, joissa terveys ja hyvinvointi ovat mukana niiden ekosysteemisopimuksissa. Näitä kaupunkeja ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Pori, Oulu, Jyväskylä, Kuopio, ja Rovaniemi.
EDIT-valmisteluhanke on laatinut tilannekuvan, jossa kartoitettiin yritysten tuotekehityksen ja liiketoiminnan tarpeet sekä niille tarjolla olevat palvelut. Sen pohjalta tunnistettiin osaamis- ja palveluvajeet ja laadittiin kehittämissuunnitelma, jolla tuetaan yritysten kasvua ja vientiä.
Tutustu tilannekuvaan: Kasvua ja vientiä hyvinvointialalle – TUTTU net
Toteuttaja: Ennakoiva data ja ikäteknologia – Vauhtia vientiin yhteistyön avulla (EDIT)
Innokaupunkien seitsemän valmisteluhanketta laatii keväällä 2026 tilannekuvat oman teemansa kehittämisestä eri kaupungeissa. Tilannekuvat tuottavat arvokasta tietoa teeman kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista kaupunkien väliseen yhteistyöhön.
