Kaupungit mukaan fotoniikan kehitykseen -yrityksille synergiatukea tutkimukseen ja kansainvälistymiseen

Fotoniikka on 2000-luvun teknologisena mullistuksena vastaava kuin elektroniikka 1900-luvulla. Alaa kehitetään eri puolilla Suomea, mikä edellyttää synergiaetujen parantamista toimijoiden välillä.

Fotoniikassa valoa tuotetaan, käsitellään ja havainnoidaan erilaisilla tavoilla ja sovellusalueilla, kuten lasertekniikassa, linssiteknologiassa, kamerajärjestelmissä jne. Sovellusmahdollisuuksien laajuus on lukematon. Arjessa fotoniikkaan törmää esimerkiksi valokuidussa ja aurinkokennoissa.

Suomi on yksi Euroopan johtavista fotoniikan innovaatiomaita, ja alan yrityksiä on eniten suhteessa asukaslukuun. Monet fotoniikkaan perustuvat innovaatiot tarjoavat vastauksia globaaleihin haasteisiin.

– Suomessa yrityksillä ja tutkimuslaitoksilla on hyvät fotoniikan verkostot ja yhteistyötä, mutta se ei vielä riitä. Meiltä puuttuu kaupunkien välinen yhteistyö, jota tarvitaan infran tehokkaampaan käyttöön ja yritysten houkutteluun Suomeen. Yksin toimijat ovat liian pieniä, mutta koko Suomen mittakaavassa olemme erittäin kilpailukykyisiä, kehityspäällikkö Juha Purmonen Business Joensuusta kertoo.

Joensuu, Oulu, Espoo ja Tampere ovat lähteneet rakentamaan verkostoa, joka tukee alan yritysten, tutkimuksen ja asiantuntijoiden synergiaetuja ja kansallisen tunnettuuden paranemista.

Joensuussa on erityisosaamista fotoniikan parissa metsäbiotaloudessa, Oulussa terveysteknologiassa ja Tampereella kiertotaloudessa.

Lisää investointeja Suomeen

Business Joensuu vastaa kansallisen yhteistyöverkoston rakentamisesta ja yhteisen viestinnän kehittämisestä. Lisäksi työlistalla on kansainvälisten investointien kotiuttamisen helpottaminen.

– Kaupunkiverkoston tuella voimme tarjota laajasti koko Suomen osaamista kansainvälisille yrityksille, Purmonen kertoo.

Tiedonjakoa halutaan parantaa. Liikkeelle lähdetään haastattelemalla reilut 30:tä Suomessa jo toimivaa yritystä.

– Meillä on näkemystä siitä, mitä kaikkea pitää tehdä, mutta haemme haastatteluilla varmistusta ja täydennystä suunnitelmille. Hyödynnämme työssä Photonics Finland -verkostoa ja Suomen Akatemian kahdeksanvuotista PREIN-lippulaivahanketta, Purmonen sanoo.

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy vastaa kaupunkien välisen infrastruktuurin hyödyntämisen tiekartasta, joka tukee alan yritysten tuotekehitys- ja valmistustarpeita.

Business Tampere vastaa puolestaan kansainvälisten verkostojen kehittämistyöstä. Yhteiset viestit suomalaisesta osaamisesta vahvistavat maan näkyvyyttä ja kasvuyritysten tunnettuutta.

Fotoniikan kaupunkiekosysteemiä rakennetaan sopivasti samaan aikaan Suomen ja Euroopan välisen sirupilotin kanssa. Purmosen mukaan Chips Act -toimintoja kehitetään sekä Espoossa, Tampereella, Oulussa että Joensuussa.

Fotoniikka on merkittävässä kasvuvauhdissa Suomessa.

– Fotoniikan kaupunkiekosysteemin vetovastuuhankkeessa huolehditaan, että kasvu myös jatkuu.

Kuva: Photonics Finland, Tuukka Pakarinen


Fotoniikan vetovastuuhanke

  • Toteutusaika: 01.01.2023-31.03.2025
  • Kokonaiskustannukset: 358 713 €
  • EAKR- ja valtion tuen määrä: 269 035 €

Yhteystiedot:

Juha Purmonen
Kehityspäällikkö, Business Joensuu
juha.purmonen@photonics.fi
050 354 3832

Christina Liedert
Research Team Leader, VTT Oulu
christina.liedert@vtt.fi
040 513 3894

Mika Kolari
Asiakkuusvastaava, EU-rahoitus, Business Tampere
mika.kolari@businesstampere.com
040 505 7464

Innokaupungit saivat vuonna 2022 kaksi miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston varoja ylialueellisiin vetovastuuteemoihin. Innokaupungit toteuttavat EU:n kestävää kaupunkikehittämistä Suomessa.

Fotoniikka on yksi Innokaupunkien kuudesta vetovastuuteemasta. Temaattinen yhteistyö tuo kaupunkien voimavaroja yhteen ja edistää hyvien käytäntöjen leviämistä ja kansainvälistä yhteistyötä ja investointeja. Innokaupungit tukevat innovaatioita, soveltavaa tutkimusta ja kokeiluita. Innokaupungit ovat olemassa luodakseen ihmisille, yrityksille ja muille organisaatioille mahdollisuuksia kehittyä ja kehittää, tulla yhteen ja ideoida.