Fotoniikan teollinen tuotanto halutaan tuplata
Fotoniikan alan yhteistyö etenee Suomessa hyvää vauhtia. Syksyllä julkaistaan yrityskyselyn tulokset, markkinointimateriaalia kansainväliseen verkostoitumiseen sekä odotettu tiekartta vuosille 2025-2030.
Joensuu, Oulu ja Tampere sekä Espoo ovat mukana rakentamassa kansallista fotoniikan kaupunkiverkostoa Suomeen. Kaupunkiverkosto tukee alan yritysten kasvua ja verkostoitumista ja investointien saamista Suomeen.
Kukin kaupunki on selvittänyt oman alueensa yritysten tarpeita sekä nykytilannetta ja lähiajan suunnitelmia. Syksyllä 2024 julkaistaan yrityskyselyn tulokset.
Joensuussa on pulaa sopivista yritystiloista. Fotoniikka-alan yritykset haluavat toimia mieluiten tutkimuslaitosten yhteydessä, sillä niillä on käytössään erityislaitteita ja -tiloja, joita yritykset tarvitsevat, sekä osaajia, joiden saatavuus on ratkaisevaa alan kehitykselle.
– Kyselyllä saamme selville valtakunnallisen tilanteen, kertoo kehityspäällikkö Juha Purmonen Business Joensuusta.
Kyselyn tuloksista ammennetaan pohjatietoa myös alan markkinointipakettia varten sekä yhteiseen tiekarttaan.
– Markkinointimateriaalissa on perusteluita muun muassa sille, miksi yritysten kannattaa sijoittua Suomeen ja mitkä ovat kaupunkien vahvuudet. Business Finland, suurlähetystöt ja Innokaupungit voivat hyödyntää materiaalia omissa tarpeissaan, Purmonen kertoo.
Työvoiman tarve on valtaisa – mistä lisää lahjakkaita opiskelijoita?
Alan teollisuus on ilmoittanut, että uusia tekijöitä tarvitaan 5000 seuraavien viiden vuoden aikana. Teollinen tuotanto on jopa tuplattavissa.
– Osa tekijöistä saadaan toisilta toimialoilta ja ulkomailta, mutta opiskelijoita tarvitaan lisää, Purmonen kertoo.
Fotoniikan lippulaivahankkeen PREINin koordinoija, erityisasiantuntija Tea Vellamon mukaan alalla on iso pula opiskelijoista, joilla on tarpeeksi syvällistä osaamista matematiikassa ja fotoniikassa.
Kotimaassa käydään käytännössä kilpailua muiden alojen kanssa matemaattisesti lahjakkaista opiskelijoista ja muiden maiden kanssa kilpailua kansainvälisten opiskelijoiden saamisesta.
– Fotoniikkaa on myös vaikea markkinoida lukioikäisille. PREINissä suuntaamme toimintaa myös lapsille ja nuorille. Kiinnostus herää parhaiten käytännön sovellusten kautta.
Alan perustutkimuksesta on syntynyt hyvin startuppeja esimerkiksi maaperän hiilipäästöjen mittaamiseen, lääketieteelliseen laserteknologiaan ja digitaalisten tunnisteiden väärennösten tunnistamiseen. Fotoniikan skaala on laaja.
Yksi hyvä houkutin kansainvälisille opiskelijoille ovat Erasmus Mundus yhteistutkinto-ohjelmat, jossa opiskelijat suorittavat opintoja vähintään kahdessa eri eurooppalaisessa yliopistossa EU-apurahalla. Sekä Tampereen yliopisto että Itä-Suomen yliopisto ovat mukana näissä fotoniikan ohjelmissa.
Jotta kansainväliset opiskelijat myös jäisivät tekemään uraa Suomeen, heidät ja yritykset pitäisi Vellamon mukaan saada kohtaamaan entistä paremmin.
– Myös suomalaiset opiskelijat voivat hakea mukaan kansainvälisiin ohjelmiin, mutta moni ei tunne tätä mahdollisuutta, vaan jatkaa kotimaisessa maisteriohjelmassa kandin jälkeen, Vellamo toteaa.
Uusi houkutin fotoniikan osaajien kerryttämiseen on 72 tutkimusryhmän I-DEEP-tohtoripilottiohjelma, jota toteutetaan seitsemässä kotimaisessa yliopistossa. Koulutuksessa on huomioitu myös alan nopeasti muuttuvat tarpeet ja yritysten osaajatarve.
Kansallinen tiekartta julkaistaan pian
Fotoniikan kehittämisen suuntaviivat on laadittu tiekarttaan, joka julkaistaan pian. Tarkoituksena on pitää Suomen osaaminen kilpailukykyisenä ja hyödyntää täysimääräisesti fotoniikan tutkimusta, innovaatioita ja teknologioita. Tiekartan kohderyhmiä ovat päätöksentekijät ja kansainväliset tutkijat ja teollisuuden toimijat.
– Tiekartta havainnollistaa alan potentiaalin ja määrittää kansalliset painopisteet fotoniikan tutkimukselle, koulutukselle ja teollisuudelle. Samalla se sisältää toimenpide-ehdotuksia päättäjille, Juha Purmonen sanoo.
Ajankohtainen uutinen myös fotoniikan kannalta on se, että siruosaamiselle on perusteilla kansallinen osaamiskeskus (FiCCC). Chips Act -teemaa toteuttavat Espoo, Tampere, Oulu ja Photonics Finlandin alla myös Joensuu.
– Tulevaisuudessa fotoniikalla tulee olemaan entistä suurempi rooli siruissa. Tässäkin Suomi on edelläkävijä; useissa muissa Euroopan maissa fotoniikkaa ei ole vielä tässä vaiheessa otettu mukaan. Tämä osoittaa hyvin Suomen näkemyksellisyyden, Purmonen kertoo.
Syksyllä fotoniikan parissa on tulossa tiekartan julkistuksen lisäksi PREIN-lippulaivahankkeen vuosittainen tutkijaseminaari 19.11. Sokos Hotel Flamingossa Vantaalla.
Edellinen artikkeli: Kaupungit mukaan fotoniikan kehitykseen -yrityksille synergiatukea tutkimukseen ja kansainvälistymiseen – Innokaupungit
Fotoniikka on yksi Innokaupunkien vetovastuuteemoista. Temaattinen yhteistyö tuo kaupunkien voimavaroja yhteen ja edistää hyvien käytäntöjen leviämistä ja kansainvälistä yhteistyötä ja investointeja. Tavoitteena on vauhdittaa elinkeinoelämän uudistumista ja kestävien ratkaisujen käyttöönottoa kaupungeissa. Innokaupungit tukevat innovaatioita, soveltavat tutkimusta ja tekevät kokeiluita.
Kuvat: Tuukka Pakarinen, Photonics Finland
