Yhdestä kohteesta kokonaiseksi kokemukseksi: monipaikkaisuus vauhdittaa hyvinvointimatkailua
Hyvinvointi- ja luontoelämysmatkailussa nähdään Suomessa merkittävä kehityspotentiaali, jota halutaan hyödyntää aiempaa laajemmin eri puolilla maata. Innokaupunkien vetovastuuhankkeessa rakennetaan klusteria, joka kokoaa alan toimijoita yhteen ja kehittää monipaikkaisia palvelukokonaisuuksia kansainvälisille matkailijoille.
Suomi on pitkä maa, jossa on valtavasti nähtävää ja koettavaa. Turvallinen luonto ja pienet kaupungit suovat erinomaiset puitteet hyvinvointipalveluiden ja elämysten tarjoajille. Tätä potentiaalia kootaan yhteen uudella tavalla, kun Innokaupunkien vetovastuuhankkeessa rakennetaan kotimaista hyvinvointimatkailun klusteria.
– Tavoitteena on muuttaa tapaa, jolla matkailijat kokevat Suomen. Sen sijaan, että matka suuntautuisi vain yhteen kohteeseen, kuten Lappiin, halutaan kannustaa vierailijoita pysähtymään useissa erilaisissa kohteissa eri puolilla maata. Näin matkailijoiden viipymä Suomessa pitenee ja matkailutulot jakautuvat tasaisemmin, kertoo projektipäällikkö Ronja Rytkönen Business Rovaniemeltä.
Klusterimalli kokoaa erityisesti pieniä hyvinvointi- ja luontoelämysmatkailun parissa toimivia yrityksiä yhteen kehittämään yhteisiä palvelukokonaisuuksia, joissa yhdistyvät esimerkiksi majoitus, luovat aktiviteetit ja luontoelämykset. Ajatuksena on luoda monipaikkaisia palvelupolkuja, joissa matkailija siirtyy sujuvasti paikasta toiseen ja viihtyy maassa muutamaa päivää pidempään.
Klusterille on kysyntää, mutta omistajuus on vielä avoin
Tarve yhteistyölle on selvä. Pienyrittäjät kaipaavat verkostoja, yhteismarkkinointia ja sparrausta palveluiden kehittämiseen. Haasteena on kuitenkin klusterin omistajuus: kuka kokoaa verkoston, kuka vastaa toiminnan jatkuvuudesta ja millä resursseilla?
– Moni yrittäjä näkee tärkeänä, että verkostolla on selkeä koordinaattori ja yhteiset pelisäännöt. Esille on noussut myös ajatus klusterista eräänlaisena laatutakuuna tai sertifikaattina, joka näkyy asiakkaille ja tukee markkinointia. Samalla kaivataan konkreettisia työkaluja esimerkiksi hinnoitteluun, myyntiin ja yhteisten palvelupakettien rakentamiseen, Rytkönen kertoo.
Potentiaalisia klusteripalveluita on pilotoitu sekä Päijät-Hämeessä että Lapissa
Klusterin toimintaa kartoittavissa selvityksissä nousi esiin useita yrittäjien toivomia palveluita, joita klusterin jäsenyys voisi tulevaisuudessa tarjota. Ehdotuksiin kuului esimerkiksi yhteismarkkinointia, rahoitusinfoja, koulutuksia sekä yhteisten digitaalisten alustojen hyödyntämistä. Ehdotusten joukosta päädyttiin yhteisten palvelupakettien kehittämisen testaukseen työpajoissa Päijät-Hämeessä ja Lapissa.
Päijät-Hämeessä keskityttiin leirikoulutoiminnan ja koulutusmatkailun kehittämiseen yhteistyössä alueen urheiluopistojen, Visit-organisaation, Geoparkin sekä opas- ja ohjelmapalveluja tuottavien yrittäjien kanssa.
– Kehittämisen keskiössä oli nykyisen palvelutarjonnan laajentaminen ja sen suuntaaminen entistä houkuttelevammin myös kansainvälisille asiakkaille. Luottamusta ja rohkeaa visiointia vaadittiin, jotta uutta yhteistyötä saatiin luotua toimijoiden välille. Hyvä yhteishenki vei kehittämistä sulavasti eteenpäin, kertoo LAB-ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntija Antti Välkky.
Ajanpuute on monelle pienyrittäjälle todellinen este yhteistyön syventämiselle. Siksi esiin nousee tarve taholle, joka hoitaisi käytännön koordinointia ja mahdollistaisi verkoston pitkäjänteisen kehittämisen.
– Hyvinvointimatkailun klusteri voisi parhaimmillaan toimia alustana, joka yhdistää Suomen vahvuudet, luonnon, osaamisen ja paikalliset elämykset, yhtenäiseksi, kansainvälisesti houkuttelevaksi kokonaisuudeksi, Välkky sanoo.
Kehittämistyötä on tehty keväällä 2026 työpajoissa myös Lapissa. Business Rovaniemi on testannut yhdessä Lapin yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa klusterin konseptia palvelumuotoilun metodeilla.
– Saimme työpajoihin mukaan lähemmäs 20 osallistujaa majoitus- ja ohjelmapalveluyrityksistä. Palautteen perusteella erityisesti ryhmätyöskentely, palvelukehittämisen opit ja mahdollisuus löytää uusia yhteistyökumppaneita on koettu arvokkaaksi. Kaikki mukana olleet kokivat, että palvelukehittäminen meni eteenpäin sekä keskustelut muiden yrittäjien kanssa jatkuvat, kertoo asiantuntija Henna Nätynki Lapin yliopistolta.
Edellinen uutinen: Yhteiset palvelut puuttuvat – pienyrittäjät kaipaavat tukea luonto- ja hyvinvointimatkailun kehittämiseen – Innokaupungit
