Kajaanissa sijaitsee yksi maailman vihreimmistä datakeskuksista
03.12.2024 •
Ekosysteemityö
Yritysyhteistyö
Reilun 36 000 asukkaan Kajaanissa sijaitsevat Euroopan pohjoisimman kivilinnan rauniot ja maailman kahdeksanneksi tehokkain supertietokone. Jälkimmäinen vastaa teholtaan 1,5 miljoonaa kannettavaa tietokonetta.
Kajaanin ekosysteemisopimuksen mukaisesti kaupungissa kehitetään mittaustekniikan sekä suurteholaskennan, tekoälyn ja datakeskusten yhteistoimintaa.
CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen koordinoimassa Kajaanin datakeskusekosysteemin kehittämisohjelmassa tuetaan uusien datakeskusten sijoittumista Kajaaniin ja paikallista palvelutarjontaa toimialan tarpeita vastaavaksi. Myös koulutusta, rekrytointia ja TKI-mahdollisuuksia kehitetään kasvavan alan tarpeisiin.
Innokaupungit vierailivat 26. marraskuuta tutustumassa Kajaanin innovaatioekosysteemiin ja datakeskustoimintaan. Tässä koosteemme päivän opeista.
Mittaustekniikkaa käytetään kosmetiikasta urheiluun, biotalouteen ja kaivannaisalaan
CEMIS (Centre for measurement and information systems) on sopimuspohjainen tutkimus- ja koulutuskeskus, joka tuo yhteen Kainuun TKI-toimijat. CEMIS tarjoaa mittausteknologioihin ja dataosaamiseen pohjautuvia ratkaisuja ja osaamista elinkeinoelämän tarpeisiin.
Mittausteknologia on tärkeää usealle teollisuudenalalle. Myös liikunnassa, hyvinvoinnissa ja urheilussa hyödytään Kajaanin seudun mittausteknologista osaamisesta.
Biotaloudessa mittausteknologiaa hyödynnetään laajasti sivuvirtojen hyödyntämiseksi ja muun muassa luonnonmarjojen kosmetiikkakäytössä ja yritysyhteistyössä Lumenen kanssa. Vesienhallinnan ratkaisuissa mitataan haitta-aineiden pitoisuuksia, ja tässä on myös kansainvälisen liiketoiminnan potentiaalia.
Myös Kajaanissa toimiva Valmet Automation tarjoaa mittausteknologista osaamista sellu-ja paperiteollisuudelle sekä jätevesiliiketoimintaan. Valmet tekee yhteistyötä CEMISin jäsenten, etenkin Oulun yliopiston Mittaustekniikan yksikön ja Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa tuotekehitysinnovaatioissa ja liiketoiminnan kehittämisessä.
Datatalous kasvaa vauhdilla
Teknologiateollisuus on Suomen suurin elinkeino, joka vastaa yli puolta maan viennistä. Datatalouden arvoksi on laskettu 500 mrd. euroa EU:ssa. Elinkeinoelämän T&K-investoinneista 65 % tehdään teknologiateollisuuteen. Teknologiateollisuuden jäsenyrityksistä 53 % käyttää tekoälyä ja koneoppimista. Lähes puolet suunnittelevat investointeja tekoälyratkaisuihin muun muassa toiminnan tehostamiseksi ja tuotteidensa laadun parantamiseksi.
Teknologiateollisuuden johtavan asiantuntijan Joonas Mikkilän mukaan kovan digitaalisen infrastruktuurin lisäksi oleellista on pehmeä infra, jossa dataa jaetaan useille toimijoille. Tällöin korostuvat sopimusten, standardien, pelisääntöjen ja lainsäädännön merkitys toiminnalle.
Teknologiateollisuus tarjoaa yhteensä 2,8 miljoonaa euroa siemenrahoitusta jäsenyritystensä tekoälykehityshankkeisiin. Lisäksi järjestön käynnistämä AI Finland -verkosto kokoaa yhteen tekoälystä kiinnostuneita yrityksiä ja muita toimijoita toimialasta tai koosta riippumatta. Myös julkisen sektorin tahot ovat tervetulleita mukaan.
Mitä datakeskukset edellyttävät?
Datakeskusten markkina oli arvoltaan 301 miljardia dollaria vuonna 2023.
Datakeskusten sijoittumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat sähkön saatavuus, luotettavuus ja hinta, hukkalämmön käyttömahdollisuudet, datan siirron nopeus, ekosysteemin tuki eli henkilökunnan saatavuus, koulutusmahdollisuudet ja yhteistyökumppanuudet. Myös paikkakunnan saavutettavuus ja referenssit sekä maan turvallisuus ja lupaprosessien nopeus ovat merkittäviä datakeskusten sijoittumiskriteereitä.
Datakeskustoiminta edellyttää IT-osaajia ja esimerkiksi projektinjohtajia. Kajaanin ammattikorkeakoulu kouluttaa datakeskusosaajia sekä data- ja tekoälyosaajia. Koulutusyhteistyö on laajenemassa Kajaanissa toisen asteen ammatilliseen koulutukseen.
LUMI on myös yritysten käytettävissä
CSC:n Kajaanin datakeskuksessa sijaitseva LUMI-supertietokone on osa eurooppalaisen suurteholaskennan ekosysteemiä ja 11 eurooppalaisen maan konsortion operoima.
Suurteholaskennassa tehdään vaativia laskentatöitä jakamalla laskenta useaksi rinnakkaiseksi laskentatapahtumaksi. LUMI-supertietokoneen 380 petaflopinteho vastaa 1,5 miljoonaa kannettavaa tietokonetta.
Tietokoneen kapasiteetistä n. 20 % on varattu eurooppalaisen teollisuuden ja pk-yritysten käyttöön. LUMIn resursseja voidaan käyttää teollisuuden ja korkeakoulujen yhteistyöprojekteissa. Näissä tapauksissa resurssit ovat ilmaisia, jos hankkeen tulokset ovat julkisesti saatavilla. Esimerkiksi Turun yliopisto ja Silo AI kouluttivat POROkielimallia 11 kuukauden ajan.
Generatiivisen eli kielimalleihin perustuvan tekoälyn lisäksi käytetään esim. kuva-analyysiin perustuvaa teknologiaa. Esimerkiksi ICEYE on käyttänyt supertietokonetta satelliittikuvien analysointiin, kuten metsäpalojen ja tulvavahinkojen datan käsittelyyn.
Hukkalämpö talojen lämmitykseen
CSC:n LUMI-datakeskus Kajaanissa on maailman vihreimpiä ja ekologisimpia datakeskuksia. Vesijäähdytteisen supertietokoneen hukkalämpöä hyödynnetään paikallisten asuntojen lämmittämiseen. Tulevaisuudessa koko kaupungin kaukolämpö saatetaan saada alueella sijaitsevista datakeskuksista, kun alueelle syntyy uusia datakeskuksia. LUMI-datakeskus käyttää pääasiassa vesivoimaa ja jonkin verran tuulivoimaa. Vuonna 2023 datakeskus tuotti talosta ulos energiaa 26,7 gigawattituntia.
-Syntyvän hukkalämmön lämpötila nostetaan kaukolämmön tarpeisiin lämpöpumpuilla. Lämmittäminen vie vähän lisää sähköä, mutta hukkalämmön myynti tuo lisätuloja, kertoo Customer Manager Mikko Kerttula CSC datakeskuksesta.
Tilaisuuden diat: Innokaupungit datakeskusten syövereissä 26.11. – Innokaupungit
Lue myös tuore uutinen: Google laajentaa datakeskusinfraansa Kainuuseen – Innokaupungit
AI Finland (AIFinland.fi)
CEMIS (cemis.fi)
LUMI (supercomputer.eu)
CSC (csc.fi)
