Veden laatu heikkenee maailmalla, mutta Suomen kilpailuetuja ei vielä täysin tunnisteta

Vaikka Suomessa veden saatavuus ja infrastruktuuri ovat kansainvälisesti erinomaisella tasolla, luonnon vesien laatu heikkenee meilläkin. Pienten yritysten haasteena on löytää oma erikoistumisalueensa ja löytää paikkansa maailmalla alueilla, joilla puhdasta vettä arvostetaan, koska siitä alkaa olla pula.

Maailmanlaajuisesti jopa 80 % jätevesistä päätyy käsittelemättömänä luontoon, ja esimerkiksi 1,8 miljoonaa kiloa lääkejäämiä kulkeutuu vuosittain Itämereen. Lääkejäämät olisivat teknisesti poistettavissa, jos halua olisi. Lääkejäämien rinnalle ovat tulleet mikromuovit ja PFAS, eli ikuiset kemikaalit, joiden poistamisessa on vielä haasteita.

– Meillä Suomessa on paljon vettä ja se on halpaa, mutta juuri siksi sen arvoa ei aina ymmärretä. Ihmiset eivät tiedä, paljonko vesi maksaa, sillä puhdasta vettä pidetään meillä itsestäänselvyytenä, toteaa projektipäällikkö Jukka Hakola Savonia-ammattikorkeakoulusta.

Hyvä tilanne veden saatavuuden suhteen sokeuttaa osaltaan näkemään mahdollisuudet testata ja kehittää uusia innovaatioita Suomessa muun maailman käyttöön.

Vaikka elintason nousu on tuonut mukanaan uusia puhdistustarpeita, teknisten innovaatioiden hyödyntämistä ja kaupallistamista hidastaa se, että jätevedet ja niiden puhdistaminen nähdään vain kustannuksena ja sitä puhdistetaan vain sen verran kuin on pakko. Tästä syystä monilla markkinoilla tarvittaisiin tiukempia lakeja, jotta veden kierrättäminen tulisi pakolliseksi.

– Toisaalta monessa käyttötarpeessa ei tarvita juomakelpoista vettä, vaan riittävän puhdas riittää esimerkiksi kasvihuoneissa, Hakola kertoo.

Erikoistuminen ja oman markkinan löytäminen avaimia vientipotentiaalin löytymiselle

Vesialan yritykset ovat pääosin pieniä, ja alan pirstaleisuus vaikeuttaa kansainvälistymistä. Finnish Water Forum pyrkii yhdistämään kotimaisia yrityksiä ja viemään osaamista ulkomaille.

– Pienten yritysten kannattaa etsiä oma erikoistumisalueensa, jotta kaikki eivät tee samaa asiaa. Kannustan yrityksiä katsomaan rohkeasti lähimarkkinaa kauemmas, sanoo Hakola, jolla on itselläkin kokemusta alan startup-toiminnasta.

Kansallisesti yrityksiä ja koulutuslaitoksia tulee saada lähemmäksi toisiaan ja keskustelemaan keskenään alan tarpeista. Tämä vaatii TKI-toimijoiden aktiivista yhteydenpitoa suoraan yrityksiin, mitä esimerkiksi Kajaanissa tehdään Hakolan mukaan hyvin.

Foorumin rinnalla olisi Hakolan mukaan hyvä olla organisaatio, joka yhdistää alueelliset vesiklusterit Kuopiossa, Oulussa ja Mikkelissä. Yksi avaus tähän suuntaan on Innokaupunkien vesiosaamisen vetovastuuhanke, jonka tavoitteena on vahvistaa alan innovaatiotoimintaa, digitalisaatiota ja kansainvälistä näkyvyyttä ja yhteistyötä.

Kansallinen näkymä ja kansainvälinen yhteistyö

Vetovastuuhankkeen on tarkoitus rakentaa kansallinen näkymä vesiosaamisesta ja tuoda esiin, mitä kumppanikaupungeissa tehdään. Hanke edistää myös kotimaisten TKI-toimijoiden mukaanpääsyä kansainvälisiin hankkeisiin.

Hanke tekee yhteistyötä Oulun yliopiston koordinoiman Digitaaliset vedet -lippulaivan kanssa. Lippulaiva luo vesistöille digitaaliset kaksoset, joiden avulla voidaan mallintaa vesivaroja, niiden käyttöä ja arvioida päätöksenteon vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin. Myös Kajaanin mittausosaamista, LUMI-supertietokonetta ja Mikkelin BEM-osaamiskeskusta hyödynnetään hanketyössä.

Digitaaliset kaksoset -ajatusta sovelletaan Hakolan mukaan myös eri puhdistuslaitosten ja verkostojen tietojen keräämiseen ja tätä kautta tieto on kaikkien käytössä tietoturvaa unohtamatta.

– Laadimme parhaillaan osaamiskartoitusta vesialan kaupunkien Kuopion, Oulun, Kajaanin ja Mikkelin erikoisalueista. Päivittyvä tieto olisi hyvä olla näkyvissä kaikkien verkkosivuilla hankkeen jälkeenkin, Hakola pohtii.

Vesiosaamisen vetovastuuhankkeen toteuttavat Savonia-ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopisto yhteistyössä Kajaanin CEMIKSEN ja Mikkelin BEMin kanssa.