Suomi on fotoniikan tekemisen ytimessä

Fotoniikan liikevaihto on Suomessa 2 miljardia euroa, ja vuotuinen kasvuvauhti 14 % on puolet globaalia tasoa nopeampi. Kaupunkien tuella on merkitystä alalla, joka ponnistaa pk-yrityksistä. 

Fotoniikan kasvua siivittää siru- ja valoteknologian kasvanut käyttö ja kysyntä. Suomi saa kilpailuetua erityisosaamisellaan, mikä näkyy etenkin optisessa kuvantamisessa ja nanofotoniikassa. Pk-yritykset ovat erikoistuneet uniikkeihin tuotteisiin, kuten erikoislasereihin- ja kuituihin, konenäköön, kaksoiskäyttöön ja kaivosteollisuuteen liittyvien laitteiden valmistamiseen.

Maailmanlaajuisesti alalle odotetaan 1200 miljardin euron kasvua vuoteen 2027 mennessä. Suomen markkinan liikevaihto on 2 miljardia euroa, ja alalla työskentelee yhteensä 6000 työntekijää.

– Suomen vahvuus on toimiva ekosysteemi teollisuuden, tutkimuksen ja koulutuksen välillä. Lisäksi toimintaa vie eteenpäin kansallinen rahoitus, jota on hyvin saatavilla, kertoi Business Tampereen kehittämisjohtaja Sampo Härkönen Innokaupunkien fotoniikan vetovastuuhankkeen päätöswebinaarissa.

Alan myönteistä nostetta kuvaa myös se, että alan yritykset tavoittelevat yli 100 työntekijän yritykseksi kasvamista ja skaalautuvia tuotteita vientiin.

Joensuu, Oulu ja Tampere ovat muodostavat fotoniikan kaupunkiekosysteemin, joka tukee kansallista tiedonjakoa, kotimaisen osaamisen tunnettuutta maailmalla ja houkuttelee investointeja Suomeen luomalla uusia kansainvälisiä kontakteja.

Kaupunkiverkoston tekemän yrityskyselyn mukaan ala kaipaa lisää tutkimus- ja yritystiloja, varmuutta materiaalien saatavuuteen ja lisää osaavaa työvoimaa. Yritykset tarvitsevat tukea osaajien rekrytointiin, infrastruktuurien kehittämiseen ja markkinointiosaamisen vahvistamiseen.

– Tilojen puute on ongelma erityisesti Joensuussa. Myös innovaatiotoiminta kaipaa lisäresursseja, jotta ideat kehittyvät suunnittelutasolta tuotantoon asti kustannustehokkaasti, kertoo kehityspäällikkö Juha Purmonen Business Joensuusta.

Geopoliittinen tilanne vaikuttaa alan näkymiin komponenttien vaihtelevan saatavuuden ja kauppamuurien takia. Myönteistä yrityksille on muuttuneen puolustustilanteen vaikutus kaksoiskäyttötuotteiden kysyntään. Vielä 10 vuotta sitten kaksoiskäyttöön suhtauduttiin Purmosen mukaan kielteisesti. Fotoniikan käyttö on kasvanut voimakkaasti Ukrainan sodasta kertyneen droneteknologiaan ja satelliittikuvantamiseen liittyvän kokemuksen myötä.

Yritysten ykköstavoitteissa ovat uusien asiakkaiden löytäminen, kansainvälinen kasvu, tuotekehityksen vahvistaminen ja uusien sovellusten löytäminen.

Suomesta yksi Euroopan johtavia fotoniikkakeskittymiä?

Suomen fotoniikan alan yhteinen visio vuodelle 2030 on, että Suomi on yksi Euroopan johtavista fotoniikkakeskittymistä. Tämän saavuttamiseksi fotoniikkateollisuuden täytyy kaksinkertaistaa liikevaihtonsa 2 miljardista 4 miljardiin euroon ja lisää työllisyyttä 6 000:sta 12 000 ammattilaiseen. Kunnianhimoinen kasvutavoite perustuu tutkimukseen, strategisiin investointeihin ja vahvaan ekosysteemiin, joka edistää innovaatioita ja globaalia yhteistyötä.

Kaupunkiverkosto tukee alan tunnettuuden kasvua tuottamallaan esityksellä, johon on kiteytetty suomalaisen fotoniikan osaamisen kulmakivet. Esitys on tarkoitettu kaupunkien vapaaseen käyttöön ja sitä voi räätälöidä omiin tarpeisiin. Myös ministeriöt, suurlähetystöt ja Business Finland jakavat viestiä eteenpäin maailmalle.

– Esitys on Photonics Finlandin, yliopistojen, aluekehitysyhtiöiden ja fotoniikan lippulaiva PREINin ja kaupunkiekosysteemin yhteistyön tulosta, Purmonen kertoo.

Kaupunkiekosysteemi sai startin Innokaupunkien vetovastuuhankkeesta, joka päättyi maaliskuussa. Juha Purmonen toivoo, että yhteistyö saa jatkoa Photonics Finlandin toiminnan alla.

– Monessa maassa on alan teollisia yhteisöjä ja joissakin myös akateemisia. Kaupunkiekosysteemi on tässä suhteessa uniikkia. Meillä on ymmärretty fotoniikan laaja-alainen merkitys. Jatkuvuus kaipaa kuitenkin lisäresurssia. Olisi hyvä päästä seuraavalle tasolle ja saada Business Finlandin investointipuoli mukaan, Purmonen sanoo.

Tiedonvaihdon, näkyvyystyön ja tapahtumien lisäksi kaupunkiekosysteemi kantoi kortensa myös Chips Actin eteen. Purmonen on tyytyväinen, että uusi siruosaamiskeskus Finnish Chips Competence Centren (FiCCC) on nyt perustettu Tampereelle.

Fotoniikan kehityskulkua voit seurata jatkossa täällä: Photonics Finland – Photonics Finland Website
Fotoniikan tiekartta ja Kansallinen fotoniikkateollisuuden selvitys julkaistaa lähiaikoina!

Fotoniikka on yksi Innokaupunkien vetovastuuteemoista. Temaattinen yhteistyö tuo kaupunkien voimavaroja yhteen ja edistää hyvien käytäntöjen leviämistä ja kansainvälistä yhteistyötä ja investointeja. Tavoitteena on vauhdittaa elinkeinoelämän uudistumista ja kestävien ratkaisujen käyttöönottoa kaupungeissa. Innokaupungit tukevat innovaatioita, soveltavat tutkimusta ja tekevät kokeiluita.

Tämä artikkeli on fotoniikan hankkeesta kertova kolmas ja viimeinen osa.
Edellinen osa: Fotoniikan teollinen tuotanto halutaan tuplata – Innokaupungit

Kuva: Tuukka Pakarinen, Photonics Finland