Suomen fotoniikkaosaaminen on koottu yhteen

Uusi fotoniikan esittelymateriaali kokoaa yhteen olennaisimman Suomen osaamisesta ja tulevaisuuden näkymistä. Materiaalipakettia voi vapaasti hyödyntää globaalin huippualan markkinoinnissa ulkomaisille sijoittajille ja yhteistyökumppaneille.

Suomi on noussut maailmanlaajuisesti merkittäväksi fotoniikka-alan keskittymäksi, jossa yhdistyvät huippututkimus, korkeatasoinen koulutus ja dynaaminen yritysten ekosysteemi.

– Fotoniikka on avainteknologia, joka mahdollistaa lukuisten muiden teknologioiden toiminnan useilla eri teollisuudenaloilla. Se on kaikkialla jokapäiväisessä elämässämme – esimerkiksi älypuhelimissa fotoniikka vastaa yli 50 prosenttia laitteen arvosta näyttöjen, kameroiden, valaistuksen ja sensoreiden muodossa”, kertoo Photonics Finlandin toiminnanjohtaja Juha Purmonen.

Fotoniikan maailmanmarkkinan arvo oli vuonna 2022 noin 865 miljardia dollaria ja sen odotetaan saavuttavan 1 200 miljardin dollarin rajapyykin vuoteen 2027 mennessä. Suomen osuus tästä kasvavasta markkinasta on merkittävä – alan yhteenlaskettu liikevaihto Suomessa on yli kaksi miljardia euroa.

Suomen erityisiä vahvuusalueita fotoniikassa ovat:

• Optinen mittaus ja kuvantaminen
• Mikro- ja nanofotoniikka
• Laserit ja valokuidut
• Piipohjainen fotoniikka
• Lääketieteelliset sensorit
• Virtuaali- ja lisätty todellisuus (VR/AR)

Suomen fotoniikkaekosysteemi koostuu neljästä toisiaan täydentävästä keskittymästä: Espoo, Joensuu, Oulu ja Tampere. Jokaisella alueella on omat erityisvahvuutensa, jotka yhdessä muodostavat kansainvälisesti kilpailukykyisen kokonaisuuden.

– Suomen ainutlaatuinen ekosysteemi yhdistää kolme keskeistä tekijää: teollisuuden, tutkimuksen ja koulutuksen. Verkostomainen toimintamalli tekee järjestelmästä dynaamisen, yhteistyökykyisen ja hyvin organisoidun”, Purmonen jatkaa.

Fotoniikka-alan menestystarinoita Suomessa ovat muun muassa Varjo (VR/XR-teknologia), Dispelix (AR-näytöt), Modulight (lääketieteelliset laserit), Vaisala (ympäristömittaukset), Senop (optiset puolustusalan sovellukset), Oura (terveysrannekkeet), Valmet (teollisuusmittaukset), Timegate (bioprosessien monitorointi) ja Nanocomp (mikro- ja nanofotoniikka).

Tutkimuksen puolella PREIN-lippulaivaohjelma kokoaa yhteen yli 700 fotoniikkatutkijaa lähes 70 tutkimusryhmästä. Vuosittainen tutkimusbudjetti ylittää 80 miljoonaa euroa. Suomessa annetaan myös maailman huippuluokan fotoniikan koulutusta, johon kuuluu sekä perus- että jatkotutkinto-ohjelmia.

Suomen fotoniikkainfrastruktuuri, kuten FinnLight.fi, on avoinna yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyölle. Tämä mahdollistaa nopean tuotekehityksen ja kustannussäästöt.

– Maailmanluokan osaaminen, tiivis yhteistyöverkosto, edistyksellinen T&K-infrastruktuuri, vahva tutkimuspohja, korkeatasoinen koulutus sekä strateginen tuki ja rahoitus tekevät Suomesta houkuttelevan kohteen kaikille, jotka haluavat kehittää fotoniikkasovelluksia tai sijoittaa alalle, Purmonen tiivistää.

Lataa esittelypaketti fotoniikasta:

Lisätietoja:

Juha Purmonen Toiminnanjohtaja, Photonics Finland +358 50 354 3832 juha.purmonen@photonics.fi

Fotoniikka on yksi Innokaupunkien vetovastuuteemoista.