Eija Iso-Ahola ja Leena Pölkki kirjoittavat ruokamarkkinoista ja Innokaupunkien ruokaviennin vetovastuuhankkeesta JAMKin artikkelissaan.
Kokonaiskuva elintarvikemarkkinoilla on muutosvaiheessa. Verotusten ja tullirajoituksen lisäksi erilaiset geopoliittiset jännitteet ja sodat ovat muokanneet valtioita pyrkimykseen vahvistamaan omavaraisuutta ruokamarkkinoilla. Euroopan Unionin tavoitteena on riippumattomuus Venäjästä ja Kiinasta, joka haastaa ajattelemaan eri tavoin teknologioiden, energian ja raaka-aineiden kaupassa.
Tiukemmat ympäristö- ja ilmastovaatimukset ovat edelleen ajureina EU:n vihreän siirtymän ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa, joka asettaa lisäpaineita elintarviketuotannolle ja ruokaketjulle. Ruokaketjun kokonaiskuva on erittäin monisyinen, ja yritykset tarvitsevat sekä käytännönläheistä että räätälöityä tukea sopeutuakseen erilaisiin ja jatkuvasti muuttuviin toimintaympäristön tekijöihin.
Luonnonvarakeskuksen vuoden 2025 suhdannekatsaus osoittaa, että ruokaviennin arvo kasvoi vuonna 2024 lähes kuusi prosenttia, veturituotteina erityisesti kaura ja maitotuotteet. Suomen elintarvikeviennin kokonaisarvo oli lähes kaksi miljardia euroa. Viljamarkkinoilla kaura jatkaa vahvaa kehitystään, maitotuotteiden hinnat ovat nousseet kansainvälisen kysynnän myötä, ja myös puutarhatuotanto – esimerkiksi kasvihuonekurkkujen vienti – kehittyy suotuisasti.
Meijerituotteet muodostavat edelleen Suomen elintarvikeviennin tärkeimmän tuoteryhmän: vuonna 2024 niiden vienti ylsi 491 miljoonaan euroon. Meijeriteollisuus on pitänyt yllä positiivista kauppatasetta koko Suomen EU-jäsenyyden ajan ja on edelleen yksi suomalaisen ruokaviennin keskeisistä tukipilareista.
Ruoka-alalla kaivataan selkeää, koordinoitua toimintamallia, jossa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus rakentuu ylempää johdetusta strategiasta. Strategisten toimenpiteiden tulisi kattaa muun muassa koulutuksen kehittämistä, tutkimus- ja kehitystoiminnan vahvistamista sekä rahoitusmahdollisuuksien laajentamista.
Uuden toimintamallin, Ruokavientiklubin, ajatuksena on toimia ruokavientiä tekeville ja sitä suunnitteleville yrittäjille matalan kynnyksen kohtaamispaikkana, jossa he pääsevät keskustelemaan ja oppimaan vertaistensa kanssa vientiin liittyvistä kokemuksista, haasteista ja ratkaisuista. Vertais- ja sparrauskeskusteluiden ohella ruokavientiklubin tapaamisissa kuullaan elintarvikeviennin asiantuntijoita ja myös rahoittajien edustajia. Tilaisuuksissa kartoitetaan yrittäjien konkreettisia vientitoimien tarpeita ja toimenpide-ehdotuksia, joita pyritään edistämään yhteistyössä muun muassa Suomen ruokavientiyhdistys SUVI ry:n kanssa.
Suurimmaksi kansainvälistymisen haasteeksi osallistujat ovat nostaneet resurssipulan. Yhteistyö nähdäänkin suorastaan ainoana mahdollisuutena edetä ja onnistua. Konkreettisista yhteistyön paikoista keskustelua on jatkettu ruokavientiklubi II:ssa lokakuussa, ja tullaan jatkamaan myös kolmannessa tapaamisessa, joka järjestetään Teamsissä vuoden 2026 alkupuolella. Teemoina tuolloin on erityisesti logistiikka ja vientitoimintojen yhteisresurssointi kohdemaassa.
Lue koko artikkeli: Yritykset yhteistyöllä kansainvälistymään ja ruokavientiin – Jamk Arena
Ruokavientiklubi on osa Innokaupunkien ruokaviennin vetovastuuhanke FinFoodNetin toimintaa. Hankkeen tavoitteena on saattaa yrittäjien jo olemassa oleva tietotaito ja verkostot toistensa tueksi sekä liiketoiminnan kasvattamiseksi vientipolulla.
Hankkeen toteuttaa Into Seinäjoki yhdessä Vantaan kaupungin, LAB-ammattikorkeakoulun, Turun yliopiston, Savonia-ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa.
