Rovaniemi haluaa tasata matkailupiikkejä – joulupukille etsitään vertaista luonnosta ja hyvinvoinnista

Ympärivuotisen matkailun onnistuminen vaatii, että Rovaniemi keksii joulupukin rinnalle toisen vetonaulan. Kaupunki auttaa paikallisia yrityksiä etsimään kestävää kasvua hyvinvoinnista ja Lapin ainutlaatuisesta luonnosta.

– Näen kotini ikkunasta lentokoneiden laskun kohti Rovaniemen lentokenttää. Viime jouluaattona laskin, että sinne laskeutui suunnilleen kuusi lentokonetta tunnissa, sanoo Business Rovaniemen kehittämispäällikkö Pirjo Kutinlahti.

Lumi, joulupukki ja revontulet houkuttelevat Lapin pääkaupunkiin valtavasti matkailijoita talvisesongin ajan. Vaikka matkailu tuo töitä, lyhyet työsuhteet eivät riitä houkuttelemaan asukkaita tai parhaita osaajia jäämään pysyvämmin alueelle. Myös matkailua varten rakennettu infra on valtaosan vuodesta vajaakäytöllä. Pidempi sesonki ja tasaisemmat matkailijavirrat suojaisivat muutenkin suhdanneherkkää matkailualaa talouden heilahteluilta. Samalla ratkeaisivat ylikuumentuneen talven matkailusesongin tuomat ongelmat paikallisille.

– Koko vuoden mittainen sesonki toisi kaupunkiin lisää työpaikkoja, pysyviä asukkaita ja verotuloja, Kutinlahti sanoo.

Yrittääkö Rovaniemi siis muuttaa kesää talveksi? Kaupungin tavoite ei ole turistimäärän merkittävä kasvattaminen, vaan matkailun tasaisempi jakautuminen koko vuodelle. Kutinlahti on varma, että viiden vuoden kuluttua kaupungin matkailukausi ulottuu vuoden alusta loppuun.

– Ympärivuotinen matkailu mahdollistaa uudet investoinnit esimerkiksi reitistöihin, laitureihin ja satamiin, jolloin vesistöistä ja luonnosta voivat nauttia niin matkailijat kuin paikallisetkin. Uusien investointien kautta koko kaupunki ja rovaniemeläiset hyötyvät, Kutinlahti sanoo.

Joulu ei yksin riitä – Rovaniemi tarvitsee leveämmän matkailukärjen

Rovaniemen matkailun perusta on joulu. Ympärivuotisen matkailun onnistuminen vaatii, että joulupukin rinnalle tarjotaan muita ainutlaatuisia matkailuelämyksiä. Kaupunki, alueen oppilaitokset ja yritykset uskovat, että tulevaisuudessa matkailu nojaa yhä vahvemmin hyvinvointiin, liikuntaan ja luontoelämyksiin.

Rovaniemellä on pitkät perinteet ja osaaminen huippu-urheilun, etenkin lumilajien, valmentamisessa. Lapin urheiluopistosta valmistuu esimerkiksi hierojia ja liikunnanohjaajia, ammattikorkeakoulusta fysioterapeutteja ja ennakoivan terveydenhoidon ammattilaisia. Lapin yliopiston kasvatustieteellisessä on erikoistuttu lasten ja nuorten hyvinvoinnin tutkimukseen ja oikeustieteellisessä hyvinvointioikeuteen.

– Haluamme nostaa hyvinvoinnin ja terveyden osaamisemme paremmin näkyviin. Olosuhteet tukevat tavoitetta, sillä Rovaniemen luonto on uskomaton ja alkaa jokaisen kotirappusilta, Kutinlahti sanoo.

Comeback Center kokoaa kuntoutuksen huiput Lapin pääkaupunkiin

Yksi esimerkki Rovaniemen hyvinvointialan yrityksistä on Comeback Center. Yritys tarjoaa urheiluvammojen intensiivikuntoutusta paitsi huippu-urheilijoille, myös tavallisille aktiiviliikkujille ympäri vuoden.

– Idea yritykseen syntyi, kun polveni eturistiside repesi ja lensin kuntoutukseen Kroatiaan. Silloin mietin, miksi matkaan Kroatiaan, kun samanlaista huippuosaamista on myös Suomessa, kertoo yrittäjä ja alppihiihdon olympiamitalisti Tanja Poutiainen-Rinne.

Ajatuksesta innostui joukko huippu-urheilupiireistä tuttuja rovaniemeläisiä ortopedejä ja fysioterapeutteja, ja vuonna 2019 idea jalostui Ounasvaaran juurella toimivaksi kuntoutuskeskukseksi. Poutiainen-Rinteen mukaan samankaltaista, yhtä kattavaa palvelua ei ole missään muualla Suomessa.

Tyypillinen asiakas saapuu keskukseen kuntouttamaan polvivammaansa. Kuntoutus koostuu muutaman päivän tehojaksosta, jonka jälkeen hoito jatkuu kotiohjelman avulla. Noin kuukauden kuluttua asiakas palaa uudelle tehojaksolle. Comeback Center ei tarjoa majoitusta tai aterioita, vaan varaa ne matkailijalle lähialueen muista yrityksistä. Yritys tuo asiakkaita muille alueen toimijoille myös vilkkaimman sesongin ulkopuolella. Lisäksi yritys työllistää alueen pienyrittäjiä, kuten ravintoneuvojia ja psyykkisiä valmentajia.

– Meidän etu on se, että tänne pitää matkata. Kun asiakas irtautuu kotiympyröistä, on hänen helpompi keskittyä kuntoutumiseen. Kansainvälisille asiakkaille liikenneyhteydet ovat hyvät, sillä kentältä ajaa meille 10 minuutissa. Heille on se ja sama, lentävätkö he Helsinkiin vai Rovaniemelle, Poutiainen-Rinne kuvaa.

Kaupunki kokoaa hyvinvointialan yritykset yhteen

Comeback Center tekee yhteistyötä Business Rovaniemen kanssa. Nyt työn alla on yritysten, kaupungin, alueen oppilaitosten ja tutkimuslaitosten yhteinen hanke, jonka tavoite on rakentaa liikuntaan, hyvinvointiin ja matkailuun erikoistuneiden yritysten keskittymää. Hanke kulkee nimellä Arctic Sport & Wellbeing Hub. Keskittymä tarkoittaa paitsi kaupungin luotsaamaa yhteistyötä ja tapaamisia myös fyysisiä tiloja kokoontua.

– Haluamme saada mukaan Comeback Centerin kaltaisia kehittämis- ja kasvuhaluisia yrityksiä. Pienille yrityksille verkosto tuo uusia asiakkaita. Isot yritykset hyötyvät laajemmasta yhteistyö- ja alihankkijaverkostosta, jolloin toimitusvarmuus on turvattu. Silloin esimerkiksi yhden eräoppaan sairastuminen ei peru kaikkea, Kutinlahti sanoo.

Comeback Centerin lisäksi mukana on useita ohjelmapalveluita tarjoavia palveluyrityksiä, ulkoliikuntapaikkoja rakentava Lappset sekä pienempiä yrityksiä kuten jooga- ja kiipeily-yrittäjiä sekä pyörämatkailuun keskittyneitä yrityksiä.

Lokakuun lopussa hanke kokosi yli 30 paikallista yritystä kehittämään yhteistä lumettoman ajan tarinaa ja palveluita.

– Tavoite on, että mukana olevat yritykset muodostavat yhdessä palvelupaketteja, jotka kokoavat useamman yrityksen palvelut yhteen tarjoten palveluita niin paikallisille asukkaille kuin matkailijoille. Esimerkiksi pyörävuokraamo ei vielä yksin riitä houkuttelemaan matkailijoita, vaan pitää miettiä, missä pyöräreitti kulkee, missä matkailija yöpyy ja missä syö, Kutinlahti sanoo.

Kasvu vaatii rohkeutta – ja rohkaisijoita

Kutinlahden mukaan kaupungin rooli on ennen kaikkea tukea yrityksiä uudenlaisen toiminnan ja tuotteiden kehittämisessä ja ideoiden jalostamisessa. Etenkin matkailuala toimii alati muuttuvassa ympäristössä, jossa uusien palveluiden kehittäminen jää helposti kannattavuuden kannalta kriittisempien asioiden alle. Kaupunki toimii yhteenkokoavana voimana avauksissa, joihin yritykset eivät yksin pystyisi.

– Moni yritys on myös varovainen ja kasvuun pitää rohkaista. Yrityksillä ei myöskään ole aikaa istua pitkissä kehittämiskokouksissa, vaan paras tapa on soittaa tai mennä käymään ja keskustella kehittämisideoista suoraan. Jos joku ei toimi, niin se hylätään ja mietitään yhdessä seuraava, Kutinlahti kuvaa hanketyötä.

Kutinlahti on vakuuttunut, että rovaniemeläisten toimijoiden yhteistyöllä tavoite matkailun ympärivuotisuudesta on mahdollinen.

– Tämä luonto on se, joka saa uskomaan tavoitteeseen. Se vain odottaa löytäjäänsä, Kutinlahti sanoo.

Rovaniemi on yksi Innokaupungeista. Artikkeli on osa sarjaa, joka kertoo Innokaupunkien vaikuttavuustyöstä.