Mirja Vehkaperä: Kasvun suuntaa pitää uskaltaa vaihtaa
Rajapinnoilla-juttusarjassamme nostamme esiin henkilöitä, jotka toimivat useassa eri roolissa kestävän kaupunkikehittämisen parissa. He toimivat esimerkiksi Innokaupunkien päättäjinä, mutta myös asiantuntijoina innovaatioekosysteemeissä.
Miltä kaupunkikehittäminen näyttää, kun kehittämistä tehdään eri roolien rajapinnoilla? Mirja Vehkaperä on Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja, jolla on pitkä ura politiikassa Keskusta-puolueessa.
1.Kerro vähän taustastasi ja roolistasi kaupungin ekosysteemikehittämisessä.
Olen ollut ammattipoliitikkona 20 vuotta eri tasoilla: kansanedustajana, meppinä ja Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Ekosysteemikehittämisessä minua kiinnostaa Oulun innovaatioallianssimalli. Oulun kaupunki on siinä erityisenä veturina. Mukana allianssissa on Oulun yliopisto, ammattikorkeakoulu ja ammattiopisto eli koulutussektori sekä tutkimuslaitokset VTT, LUKE ja hyvinvointialue. Kaikki osapuolet pystyvät löytämään tulevaisuuden suuntia, joihin panostetaan taloudellisesti, toiminnallisesti ja myös opetus- ja tutkimuspuolella. Tällainen tavoitteellinen tekeminen on erittäin innostavaa ja tärkeää. Allianssitoiminnan kohderyhmänä ovat yritykset ja itse vierailen niissä mielelläni ja keskustelen myöskin heidän kanssaan tarpeista ja toimintatavoista.
2. Miten kaupunki- tai innovaatiokehittäminen näkyy työpöydälläsi?
Ekosysteemisopimuksiin paneuduin, kun olin kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Nykyisessä työssäni hyvinvointialue Pohteen hallituksen puheenjohtajana näkökulmana on se, että Pohde on Oulun innovaatioallianssin sopimusosapuoli.
Teemme valintoja yhdessä viranhaltijoiden ja toiminnassa mukana olevien asiantuntijoiden kanssa. Pohdimme, mihin panostamme ja mihin suuntaamme rahaa sekä työntekijöidemme aikaa ja energiaa. Keskustelen paljon sekä viranhaltijoiden että hankkeissa mukana olevien ihmisten kanssa. Yhteistyötä tehdään myös konkreettisten teemojen, kuten terveysteknologian, parissa.
3. Minkä esimerkin nostaisit esiin Oulun onnistuneesta ekosysteemikehittämisestä?
Yksi painopisteistämme on digitaalinen hyvinvointi, terveysratkaisut ja terveysteknologia. OuluHealth on hyvä katto-organisaatio pienille ja kasvuhakuisille yrityksille sekä uusille innovaatioille. Siellä on paljon hyviä aihioita ja kasvun mahdollisuuksia. Odotan alalta kuitenkin edelleen uusia innovaatioita ja avauksia, erityisesti langattomien huipputeknologioiden hyödyntämisessä terveyden ja hyvinvoinnin arjessa.
Meille valmistui hiljattain uusi yliopistollinen sairaala, jota on kutsuttu maailman älykkäimmäksi sairaalaksi. Siellä uutta terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää teknologiaa on otettu laajasti käyttöön.
Minkälaista yhteistyötä Oulussa tehdään innovaatioekosysteemien parissa? Onko jotakin erityisen toimivaa keksitty?
Allianssimalli on toiminut meillä vuodesta 2009 lähtien, ja matkan varrella suuntaa on myös muutettu. Olemme tehneet valintoja siitä, mihin panostetaan ja mitä asioita halutaan viedä eteenpäin.
Pidän tärkeänä vuoropuhelua eri toimijoiden kanssa. Samalla pitää osata tunnistaa ne teemat, joiden aika on jo mennyt ja joista ei enää synny uutta. Tilalle on löydettävä uusia rajapintoja ja avauksia. Esimerkiksi kestävä kehitys ja kiertotalous ovat nousseet uudelleen keskusteluun ja tuoneet uusia mahdollisuuksia. Vanhoihin teemoihin ei kannata jäädä kiinni, jos ne eivät enää menesty tai saa yrityksiä mukaan.
5.Valtion ja kaupunkien väliset ekosysteemisopimukset ovat suunnanneet ekosysteemikehittämistä vuodesta 2021. Miten ekosysteemin kehittäminen on muuttunut tänä aikana?
Olemme pystyneet tekemään valintoja ja jättämään pois sellaisia painotuksia, jotka eivät ole osoittautuneet meille hyödyllisiksi. Kaipaisin ekosysteemisopimuksiin lisää ketteryyttä. Tähän asti teemat ovat olleet melko vahvasti ennalta määriteltyjä, vaikka toimintaympäristö voi muuttua nopeasti. Hyvä esimerkki ovat datakeskukset, joita rakennetaan tällä hetkellä paljon Pohjois-Pohjanmaalle, Kainuuseen ja osin Etelä-Lappiin. Samalla alueella etenevät uusiutuvan energian hankkeet. Ohjelmakauden aikana pitäisi pystyä reagoimaan tällaisiin muutoksiin. Datakeskuksiin tulee paljon ulkomaisia investointeja, mutta olennaista on miettiä, miten niiden tuoma hyöty saadaan jäämään alueelle. Kyse ei ole vain itse datakeskuksista, vaan niiden ympärille pitäisi pystyä rakentamaan myös tutkimusta, kehittämistä ja muuta uutta toimintaa. Maailma liikkuu nopeasti, joten myös ohjelmakauden sisällä pitäisi pystyä muuttamaan suuntaa.
6.Jos ajattelet alan yritysten toimintaedellytysten parantamista, missä asioissa kaupungin olisi ensiarvioisen tärkeää pystyä auttamaan? Millaista osaamista se vaatii?
Yritykset tarvitsevat tukea erityisesti alkuvaiheessa. Kun yrittäjä tai pieni yritys ottaa tuotteensa tai palvelunsa kanssa ensimmäisiä askelia, tarvitaan vahvaa tukea, apua ja verkostoja. Kaupungilla pitäisi olla resursseja tukea eri kokoisia ja eri tilanteissa olevia yrityksiä.
Moni yrittäjä on niin sanotusti oman tuotteensa vanki. Markkinointiin tai myyntiin ei välttämättä löydy osaamista, jolloin sitä pitää hakea muualta. Kaupunki ei välttämättä pysty tarjoamaan kaikkea apua itse, mutta sen tehtävänä on auttaa löytämään oikeat verkostot ja osaajat. Meillä Oulussa yritysten tukena toimii konkreettisesti BusinessOulu.
7. Millainen visio sinulla on innovaatiotoiminnan tulevaisuudesta Oulussa. Mitä toivot saavutettavan seuraavien vuosien aikana?
Oulu on saanut tunnustusta innovaatiotoiminnastaan, ja siitä voidaan olla ylpeitä. Viime aikoina esiin on noussut uutena kärkenä myös puolustusteknologia. Odotan, että innovaatioallianssin ja sopimusverkoston avulla vahvistamme edelleen Oulun vahvuusaloihin liittyvää osaamista, tutkimusta ja innovaatioiden kehittämistä. Toivon myös, että niihin panostetaan riittävästi resursseja.
8.Miten muuttaisit tapaa, jolla innovaatiotoimintaa koitetaan Oulussa vauhdittaa?
Ottaisin yritykset nykyistä vahvemmin mukaan. Tarvitsemme yhteisen ylätason ohjelman sekä sovitut painopisteet ja tavoitteet, mutta niiden toteuttamisessa yrityksillä on keskeinen rooli. Toivoisin, että pystyisimme huomioimaan yritykset paremmin ja tukemaan niitä enemmän. Samalla myös kaupungin oman toiminnan pitää kehittyä, mutta ison kasvun tekevät kuitenkin yritykset.
9.Minkä neuvon tai toiveen lähetät muihin ekosysteemikehittämistä tekeviin kaupunkeihin Suomessa?
Olkaa rohkeita ja kansainvälisiä. Suomessa on paljon hyviä ideoita ja ajatuksia, mutta niitä löytyy myös Euroopasta ja maailmalta. Toivoisin, että uskaltaisimme olla nykyistä enemmän mukana kansainvälisissä verkostoissa.
Olemme Suomessa ehkä osittain liian vaatimattomia. Maailmalta löytyy hyviä esimerkkejä, mutta myös kumppaneita, joiden kanssa voimme tehdä yhteistyötä.
Innokaupunki Oulun kehittämisen kärkiä ovat kaupunkien digitalisaatio kaupunkiympäristön muutoksessa, digitaaliset hyvinvoinnin ja terveyden ratkaisut sekä kestävä kiertotalous ja puhtaat ratkaisut.
