Keran kaupunginosa kohoaa kestävältä pohjalta
02.12.2025 •
Ekosysteemityö
Yritysyhteistyö
Espoon Kerassa kiertotalous, energiatehokkuus ja kestävät liikkumisen tavat ovat suunnittelun ytimessä. Vanhalle teollisuusalueelle rakentaminen säästää luontoa – ja mahdollistaa rohkeita kokeiluja.
Keraan kohoaa uusi kaupunginosa 16 000 asukkaalle. Uusi asuinalue rakennetaan valmiille tonttimaalle vanhan teollisuus- ja logistiikka-alueen tilalle. Kestävyyttä lisää se, ettei metsää tarvitse kaataa uuden alta.
– Kera haluaa olla kansainvälisesti tunnettu kiertotalouden esimerkkialue ja kokeilualusta, jossa hiilineutraalia kiertotaloutta tukevia ratkaisuja kokeillaan ja kehitetään, kertoo projektinjohtaja Mika Rantala Espoon kaupungilta.
Espoo tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Hiilineutraaliustavoite on Espoossa määritelty 80 prosentin absoluuttiseksi päästövähennykseksi vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Kestävät liikkumisen tavat ovat yksi tärkeimmistä keinoista vähentää päästöjä.
– Kera sijaitsee vain 15 minuutin junamatkan päässä Espoon keskuksesta ja Helsingin keskustasta. Leppävaaraan pääsee junalla viidessä minuutissa ja pyöräbaanaa pitkin vartissa. Jos myös pikaraitiotie toteutuu tulevaisuudessa, Kerasta tulee risteysasema, Rantala kertoo.
Espoon tapa: Keran kehittämissitoumus
Kerassa maanomistus on pääosin yksityistä. Yhteistyö kaupungin ja maanomistajien välillä on keskeisessä roolissa kestävyyden vauhdittamiseksi. Espoon kaupunki laati maanomistajien kanssa työkalun, kehittämissitoumuksen, jolla uutta kaupunginosaa rakennetaan kestävällä ja pitkäjänteisellä tavalla.
Kehittämissitoumus määrittää yhteiset kehittämisen periaatteet alueelle, mutta toteutuksen keinot voivat olla moninaiset.
– Jokaisen alueella hankkeeseen ryhtyvän tahon on laadittava suunnitelma siitä, millaisin ratkaisuin sitoumuksen tavoitteet juuri heidän hankkeessaan toteutuvat. Miten päästöjä vähennetään? Millaisia kiertotalouden mukaisia ratkaisuja toteutetaan? Ennen rakennusluvan hakemista suunnitelmaa sparrataan yhdessä kaupungin eri yksiköiden asiantuntijoiden kanssa, kertoo kehittämispäällikkö Emmi Kauhanen Espoon kaupungilta.
– Emme ole halunneet asettaa tarkkoja kestävyyskriteerejä hankkeille, sillä teknologiset ratkaisut kehittyvät nopeasti. Sen sijaan ratkomme yhteistyössä hankkeiden kanssa, millaisia innovatiivisia kokeiluja näissä voitaisiin tehdä. Ensimmäisissä hankkeissa on testattu esimerkiksi tiilien uudelleenkäyttöä, Rantala jatkaa.
Kokemukset kehittämissitoumuksesta ovat olleet myönteisiä. Espoon kaupunki ja Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry ovat selvittäneet sitoumusmallin soveltuvuutta myös muissa kaupungeissa.
– Kaupungit kohtaavat samanlaisia haasteita kestävän kehityksen kysymyksissä. Monitahoiset ilmiöt edellyttävät uudenlaisia ratkaisuja myös yksityisen ja julkisen sektorin välisessä dialogissa. Kehittämissitoumus on tässä hyvä työkalu, Kauhanen kehuu.
Kehittämissitoumus on saanut myös tunnustusta innovatiivisuudestaan: sitoumus on palkittu kunniamaininnalla kansallisessa Quality Innovation Award -kilpailussa ja se voittanut Espoon kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun.
Käytännön ratkaisuja uusiokäytöstä autottomaan ytimeen
Pohjola Rakennuksen kahdeksasta kerrostalosta ensimmäiset ovat jo kohonneet alueelle. Rakentamisessa käytetään kierrätysmateriaalien lisäksi muun muassa vähähiilisiä betonituotteita, kierrätysmateriaalia ja uudelleenkäytettävien rakennusosia. Erityishuomiota kiinnitetään rakennuksen ja materiaalien elinkaaripäästöihin, huollettavuuteen ja uusittavuuteen sekä elinkaaren jälkeiseen hyödynnettävyyteen.
Tilava työmaa salli kokeilla myös kalvomuovien kierrätystä. Erilliskeräys on kannattavaa, kun muovia kerätään yli 21 kiloa ja Pohjola Rakennuksen kohteen laskennallinen määrä on toista tuhatta kiloa.
Kestäviin liikkumisen tapoihin asukkaita kannustetaan paitsi raideliikenteellä ja pyöräbaanalla, myös autottomalla Keran keskustalla.
– Keran eteläpuoli on pitkälti autoton asuinalue, ja pysäköintilaitokset sijoittuvat keskustan kehälle, Mika Rantala sanoo.
Tilojen väliaikaiskäyttö oli myönteinen kokeilu sekä omistajalle että käyttäjille
SOK antoi logistiikkahallinsa väliaikaiskäyttöön ennen rakentamisen alkamista. Keran Hallit -konsepti tarjosi tilaa pienyrittäjille, taiteilijoille ja urheilijoille toteuttaa toimintaansa rohkeasti ja luovasti.
Espoon kaupunki on toiminut alueella monien kokeilujen mahdollistajana. Vuosien varrella Kerassa on kokeiltu niin hulevesiseiniä, sienten viljelyä kuin kaupunkirobotiikkaakin. Tälläkin hetkellä Kera on yksi Espoon Innokaupunki-hankkeen kokeiluympäristöistä.
– Keran tilojen loppukäyttö on rakentanut pohjaa uuden kaupunginosan yhteisöllisyydelle ja brändille. Toivon, että vastaava tyhjien tilojen hyödyntäminen esimerkiksi liikuntaan, kulttuuriin ja tuotantoon leviää Keran perintönä laajemminkin osaksi kaupunkikehittämistä, Emmi Kauhanen sanoo.
Myös kiinteistönomistajat hyötyivät tilojen väliaikaiskäytöstä.
– Kiinteistönomistajat ovat usein varovaisia lähtemään mukaan tällaiseen, joten on hienoa, että SOK uskalsi. He myönsivät, että vaikka se tuotti työtä, toiminta oli kannattavaa, Rantala kertoo.
Pääkuva: Kristoffer Åberg
Kaupunkikehityskohteet ovat tärkeitä paikkoja innovaatioekosysteemien kehittämiselle. Niissä kokeillaan uusia ratkaisuja, kehitetään liiketoimintaa ja rakennetaan kestävää kaupunkia. Kaupunkikehityskohteet on mainittu jokaisessa ekosysteemisopimuksessa.
Tässä juttusarjassa olemme aiemmin esitelleet kohteet Hiedanranta ja Savilahti.
Lue lisää juttusarjan ideasta: Innokaupungit viestivät kaupunkikehityksen kärkihankkeista – juttusarja starttaa Tampereen Hiedanrannasta – Innokaupungit
