Jätevesistä hyödyllistä raaka-ainetta?
Suomesta voisi tulla vesiosaamisen pikkujättiläinen, kun nyt vireillä olevat innovaatiot viedään maailmalle. Puhdas vesi ei ole meillekään enää luonnonlahja, vaan vesien käsittely vaatii erityistä teknologiaa. Mikrobien avulla esimerkiksi jätevesistä saataisiin biojalostamoissa hyödyllisiä raaka-aineita.
Ruskea vaahto kuplii jäteveden pinnalla, kun ilmaa puhalletaan isoon selkeytysaltaaseen. Vesi virtaa kohti kalvosuodattimia. Niihin tarttuvat samean veden kiintoaineet. Mikkelin jätevedenpuhdistamon luolastossa on hyvä ilmanvaihto, sillä vedestä erotaan myös typpeä kaasuna ilmaan.
Puhdistettu vesi päätyy kirkkaana Saimaaseen eikä sisällä enää kuin hitusen typpeä lannoittamaan leviä ja vesikasveja. Denitrifikaatiobakteerien avulla jätevedestä kaasutettu typpi taas päätyy ilmakehään, mutta pitäisikö se kuitenkin ottaa talteen?
Toisaalla lannoitetehtaat kuluttavat energiaa sitomalla sähköllä ilmasta typpeä keinolannoitteisiin, joita viljelijät sitten levittävät peltoihinsa paremman sadon saamiseksi.
Mikrobien kykyyn luoda uusia raaka-aineita jätteistä on uskonut jo pitkään Elias Hakalehto. Sellutehtaan sivuvirrasta voisi mikrobien avulla biojalostamossa tuottaa raaka-aineita tai biopolttoainetta.
Uusia mahdollisuuksia
Mikkeliin ollaan kokoamassa pieniä vesialan yrityksiä ja startup-yrityksiä. Niille on tarjolla oma koetilansa EcoSairilan jätevedenpuhdistamon luolastossa. Tilaan johdetaan jätevettä suoraan prosessista, jolloin materiaali tarjoaa todellisen tutkimuskohteen innovaatioita etsiville pienille yrityksille.
Elias Hakalehdon pieni Finnoflag-kehitysyhtiö on vuosikymmenten ajan luonut mikrobeihin perustuvaa teknologiaa esimerkiksi vesijohtoveden laadun seurantaan. PMEU-laitteistot vahtivat vesijohtoverkkoon päätyvän veden laatua esimerkiksi Turun vesilaitoksella.
Jos veden laadussa ilmenee vikaa, mikrobiperusteinen laitteisto hälyttää etänä olevalle valvojalle.
Kiertotalouden pitäisi ottaa vauhtia teollisuudesta, jolla on mahdollisuuksia suurien massojen käsittelyyn. Tällöin päästäisiin Hakalehdon mielestä eroon saastuttamisesta ja päinvastoin puhdistettaisiin ympäristöä, kun puunjalostusteollisuuden jätteistä tulisi raaka-ainetta.
Tohtori Hakalehto on Itä-Suomen ja Helsingin yliopiston dosentti, mutta on aina halunnut soveltaa tutkimustulokset nopeasti käytäntöön. Tällöin hidasliikkeinen puurtaminen akateemisella uralla ei kiinnostanut, vaan oma kehitysyhtiö on antanut väylän toimia.
– Kiertotalous ei ole taloudellisesti yhtään haastavampaa, vaan nämä ovat ihan järkevästi toteutettavia hankkeita.
Lue koko juttu: Entä jos – kiertotalous voisi luoda jätevesistä raaka-ainetta
Innokaupunki Mikkelin kehittämisen kärkenä on yhdyskuntavesien kiertotalous.
