Innokaupunkien koordinaatio vieraili kesäkuussa Brnossa URBIS-tapahtumassa vahvistamassa Suomen ja Tšekin yhteistyötä sekä herättämässä kiinnostusta suomalaista Innokaupungit-mallia kohtaan.
Innokaupunkien kansallisen koordinaatiotiimin Monna Salmi ja Joonas Lindeman osallistuivat kesäkuussa URBIS The Smart Cities Meetup -tapahtumaan Tšekin Brnossa. Vierailun tavoitteena oli vahvistaa Suomen ja Tšekin välistä yhteistyötä innovaatiopolitiikan teemassa ja tarjota ekosysteemisopimuksen oppeja ja näkökulmia Tšekin aluekehittämisen ja älykkään erikoistumisen keskusteluihin. Matkaa pohjustivat tšekkiläisten delegaatioiden vierailut Suomeen viime syksynä.
Vierailun aikana he tapasivat niin ministeriötason edustajia kuin Tšekin RIS3-verkoston toimijoita. Erityisen kiinnostavia olivat keskustelut alueellisen innovaatiopolitiikan haasteista, pitkäjänteisten kehityssyklien ja työrauhan antavien strategioiden merkityksestä sekä siitä, kuinka alueiden kilpailukyvyn pohjalla on monesti vahva erikoistuminen. Monet keskusteluissa esiin nousseet kysymykset olivat tuttuja myös suomalaisesta toimintaympäristöstä: kuinka säilyttää jatkuvuus poliittisten muutosten yli, miten kohdentaa resurssit vaikuttavasti ja miten vahvistaa toimijoiden välistä yhteistyötä.
Myös eroavaisuuksia löytyi erityisesti hallintorakenteista. Tšekin julkinen hallinto on Suomeen verrattuna hajautunut, ja maassa on yli 6 000 kuntaa. Kuntien rooli alueiden kehittämisessä on merkittävä, mutta suuri toimijoiden määrä tekee kokonaisuuden koordinoinnista haastavaa. Keskusteluissa korostui tarve löytää mekanismeja, joilla eri hallinnon tasot voidaan sitouttaa yhteisiin strategisiin tavoitteisiin. Suomalainen sopimuksellisuuteen perustuva toimintamalli herätti siis syystäkin kiinnostusta: Miten kansalliset tavoitteet synkataan alueiden omiin kehittämispolkuihin ja -tarpeisiin.
Brnon matka osoitti, että Innokaupungit-mallille on kansainvälistä kiinnostusta ja suomalaisella osaamisella on paljon annettavaa eurooppalaisessa aluekehittämisen ja innovaatiopolitiikan keskustelulle. Onkin hienoa, että Innokaupunkien koordinaatio pääsee levittämään tätä ilosanomaa seuraavan kerran lokakuisessa Brysselissä European Week of Regions and Cities -tapahtumassa!
Erikoistuminen helpottaa myös kansainvälistä yhteistyötä
Keskustelujen perusteella havaittiin, että Innokaupungit on todella hyvä vientituote. Ekosysteemisopimuksen aikana timanteiksi hioutuneet kaupunkien erikoistumisprofiilit tekevät alueiden promoamisen ja yhteistyön paikkojen tunnistamisen helpoksi. Kun jokaisella kaupungilla on tunnistettavat osaamiskärjet ja rooli osana kansallista kokonaisuutta, verkostoa on helppo esitellä kansainvälisille kumppaneille. Vahva erikoistuminen vie yhteistyömahdollisuuksien tunnistamisen heti lähemmäs konkretiaa ja auttaa löytämään nopeasti yhteisiä intressejä eri alueiden välille.
Katseet seuraavassa rahoituskaudessa
Yksi tapahtuman kiinnostavimmista keskusteluista käytiin aluekehitysministeriön, teollisuus- ja kauppaministeriön sekä aluekehityskeskuksen edustajien välillä, ja se käsitteli vuoden 2028 jälkeistä EU-rahoitusta ja sen mahdollisia vaikutuksia kaupunkeihin ja alueisiin. Vaikka yksityiskohdat ovat vielä valmistelussa, suunta vaikuttaa selvältä: kilpailu rahoituksesta kiristyy, rahoitusinstrumentteja pyritään yksinkertaistamaan ja tulosten merkitys kasvaa. Keskusteluissa viitattiin usein Mario Draghin kilpailukykyraporttiin, jonka viesti on yksinkertainen – Euroopan on kyettävä parantamaan kilpailukykyään, ja myös rahoitusjärjestelmien tulee tukea tätä tavoitetta aiempaa tehokkaammin.
On selvää, että valmistautuminen tulevaan ohjelmakauteen on jo käynnissä ja valmistautumista tehdään yhdessä valtionhallinnon ja kaupunkien välillä.
Eräs puhujista tiivisti valmistautumisen seuraavaan kauteen osuvasti: ”A pipeline of projects waiting to be implemented.” Viesti on, että tavoitteiden ja mittareiden on oltava kristallinkirkkaita, rahoituksen hakemisen kyvykkyyksiä on kehitettävä systemaattisesti ja kehityshankkeita on valmisteltava ennakkoon. Parhaissa asemissa ovat ne, joilla on valmiiksi priorisoitu ja jatkuvasti päivitetty ”projektisalkku” odottamassa oikeaa rahoitushakua. Samalla muistutettiin, että älykäs kaupunki ei synny pelkästään teknologiasta – yhtä tärkeää on älykäs johtaminen, kyky tehdä valintoja ja toimia nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä.
Yhteistyö jatkuu syksyllä
Vierailun yksi keskeisimmistä pohdinnoista liittyi maiden välisen yhteistyön konkretisointiin. Vaikka yhteistyö käynnistyisi ministeriöiden tai kansallisten koordinaatiotahojen välillä, eletään se todeksi konkreettisessa yhteistyössä kaupunkien, korkeakoulujen ja yritysten välillä. Kansallisen tason suhteet voivat toimia mahdollistajana, mutta käytännön yhteistyö rakentuu paikallisten toimijoiden verkostoissa.
Brnon vierailu oli lähtölaukaus mahdollisesti syvenevälle yhteistyölle. Keskustelut tšekkiläisten kumppaneiden kanssa jatkuvat syksyn aikana, ja tavoitteena on tunnistaa vastinpareja suomalaisille kaupungeille sekä konkreettisia yhteistyömahdollisuuksia toimijoiden välillä. Tšekillä on erityisen vahvaa osaamista mm. älykaupunkiteemoissa, joka voi olla kiinnostavaa suomalaisille kaupungeille.
Vaikka yhteistyö käynnistyisi ministeriöiden tai kansallisten koordinaatiotahojen välillä, eletään se todeksi konkreettisessa yhteistyössä kaupunkien, korkeakoulujen ja yritysten välillä. Kansallisen tason suhteet voivat toimia mahdollistajana, mutta käytännön yhteistyö rakentuu paikallisten toimijoiden verkostoissa. Viestimme lomien jälkeen erilaisista yhteistyömahdollisuuksista sitä mukaa kuin ne kehittyvät, joten seurailehan Innokaupunkien kanavia!
Lisätietoja
Monna Salmi
044 422 2007
monna.salmi@pirkanmaa.fi
Joonas Lindeman
044 4222 004
joonas.lindeman@pirkanmaa.fi
