
Turun Tiedepuistossa yhdistyvät useat kasvun edellytykset: keskeinen sijainti, laadukas asuminen ja palvelut, kehittyvät liikenneratkaisut sekä korkean osaamisen oppilaitokset ja yritykset. Kasvua ohjaa usean vuosikymmenen päähän ulottuva kunnianhimoinen visio sekä toimijoiden yhteinen tahto kehittää aluetta kestävästi ja älykkäästi.
Turun tiedepuisto on merkittävä koko Turun seudun kasvun ajuri. Turussa sekä tutkimus- ja innovaatiotyö että korkean osaamisen työpaikat ovat keskittyneet Turun Tiedepuiston alueelle keskustan kupeeseen. Suomen kolmanneksi suurimman työpaikkakeskittymän sijainti on erinomainen.
– Tiedepuisto on yksi Turun kaupunkiseudun merkittävimmistä kehityskohteista, jossa on valtavasti osaamispotentiaalia. Tiedepuisto mahdollistaa kohtaamiset korkeakoulutoimintojen, yritysten ja kaupunkilaisten kesken ja sitä myöten koko seudun kehityksen ja kasvun, Turun teknologia- ja tiedepuisto Oy:n toimitusjohtaja Ari Mäkinen sanoo.
Tiedepuiston alue ulottuu löyhästi Turun yliopistokampukselta Kupittaan työpaikkakeskittymään ja edelleen laajentuvalle Itäharjulle. Uutta rakennetaan nyt erityisesti Kupittaan kärjen alueelle. Tiedepuiston vision mukaisesti alueelle syntyy 18 000 uutta työpaikkaa ja kodit 16 000 asukkaalle.
– Mittava rakentaminen, laajat infrahankkeet sekä alueen muu kehittäminen luovat uusia työpaikkoja ja houkuttelevat osaavaa työvoimaa, jonka saatavuus paranee hyvästä erinomaiseksi.
Turun tavoitteena on olla yksi maailman johtavista ilmasto- ja luontokaupungeista ja se tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2029 mennessä. Kaupunki on tunnistanut ilmastosuunnitelmassaan, että kestävä kaupunkirakenne ja rakentaminen ovat yksi merkittävimmistä tekijöistä, joilla edistää hiilineutraaliutta. Tämän periaatteen mukaisesti kehitetään myös Turun Tiedepuistoa.
– Rakentamisessa tavoitellaan resurssiviisaita ja muuntojoustavia ratkaisuja. Hajautetut ja hiilineutraalit energiaratkaisut, alueen saavutettavuus julkisella liikenteellä sekä tiivis rakentaminen ovat osa resilienttiä Turun Tiedepuistoa.
Tiedepuisto syntyy yhteiskehittämisellä, jossa mukana ovat muun muassa kaupunki, yritykset ja korkeakoulut. Kaupungin omistaman Turun teknologia- ja tiedepuisto Oy:n tehtävä on kehittää kaupungin kasvua kestävällä tavalla yhdessä kaupungin ja Tiedepuiston ydinverkoston kanssa. Yhtiö vastaa Turun Tiedepuiston alueen rakenteellisesta ja toiminnallisesta kehittämisestä, kuten Kupittaan kärjen allianssin johtamisesta. Allianssin osapuolina ovat Turun kaupunki, YIT, Lundén Architecture ja Renell Käppi Arkkitehdit, ja siinä työskentelee lähes 300 henkilöä yli 70 yrityksestä.
Kaupunki on käyttänyt allianssimallia uudella tavalla asemakaavoituksessa, jolloin alueen kehitys ja suunnittelu on toteutunut samassa aikataulussa kaavoitusprosessin kanssa. Allianssi, Turun kaupunki ja maanomistajat laativat viitesuunnitelman asemakaavatyön pohjalle. Viitesuunnitelman tehtävä on ohjata Kupittaan kärjen laadukasta rakentumista ja kokonaissuunnitelman toteutumista.
– Tämä on Suomen ensimmäinen näin laajamittainen, allianssiyhteistyön tukemana kehitetty asemakaava. Tavoitteena on ollut saada projekti nopeasti liikkeelle ja maaliin ilman katkoksia, Mäkinen sanoo.
Kupittaan kärjen kumppanuushankkeen kokonaisinvestoinnin arvo on Turun kaupungin osalta noin 200 miljoonaa euroa. Alueen jatkorakentaminen toteutuu pääsääntöisesti yksityisellä rahoituksella markkinavetoisesti.
Kupittaan kärjen kumppanuushankkeessa Helsinginkadun ja rautatien yli rakentuu joukkoliikennekansi, joka yhdistää Kupittaan ja Itäharjun alueet toisiinsa. Lisäksi allianssihanke rakentaa alueelle Taito-kampuksen, kansiaukiot, kannen alaiset tilat sekä noin 660-paikkaisen pysäköintilaitoksen kattopihoinen ja kuntoportaineen. Helsinginkatua siirretään ja siitä muodostuu bulevardimainen portti Turkuun.
Kupittaan kärjen asemakaavaan pohjautuen Tiedepuistoon rakennetaan korkeatasoista ja monipuolista kaupunkiympäristöä. Itäharjun vanhat teollisuustilat ja käyttämättömät alueet muuttuvat asumisen, palvelujen ja työtilojen kortteleiksi.
– Laajentuvan Tiedepuiston keskelle rakentuva Taito-kampus on alueen uusi maamerkki. Taito-kampus vahvistaa alueen roolia todellisena opiskelun keskuksena, joka kokoaa yhteen kaikki Turun ammatti-instituutin palvelualojen opiskelijat, joita on noin 3000, Mäkinen kertoo.
Pysäköintilaitos, joukkoliikennekansi ja kevyen liikenteen ratkaisut helpottavat liikkumista ja vähentävät yksityisautoilua. Tulevaisuudessa joukkoliikennekantta pitkin kulkee raitiotie. Kaupunkirakenne perustuu pääosin umpikortteleihin, joiden keskelle on suunniteltu kävelypainotteisia alueita.
Suunnitelmassa on huomioitu myös viihtyisyys ja monipuoliset palvelut. Alueelle rakentuu puisto ja avoimia alueita, joilla tuetaan arjen kohtaamisia. Sekoittunut kaupunkirakenne yhdistää keskustamaisen asumisen, monipuoliset palvelut sekä kaupallisen toiminnan.
– Alueella yhdistyvät monenlaiset toiminnot ja ratkaisut; muuntojoustavat ja kaupalliset tilat, asumisen, hotellit ja liiketilat sekoittuvat eläväksi kokonaisuudeksi. Alueesta muodostuu avoin, turvallinen ja toimiva kokonaisuus kaiken ikäisille.
Valtaosa Turun viiden korkeakoulun noin 50 000 opiskelijasta opiskelee Tiedepuiston alueella. Alueen korkeakoulut, organisaatiot ja yritykset edistävät yhdessä uusia kiertotalouden innovaatioita. Tiedepuisto toimii siis kiertotalouden vahvistajana kaupunkialueella kaupunkistrategian mukaisesti
– Tiedepuistolle on laadittu kiertotalouden tiekartta, joka luo raamit kiertotaloustyölle. Tiekartassa painottuvat kestävän energian ratkaisut, pitkäjänteinen ja resurssiviisas rakentaminen, yhteiskäyttöisen ja kestävän elämäntavan mahdollistava liikkuminen sekä muut monimuotoista kaupunkiluontoa edistävät ratkaisut, Mäkinen kiteyttää.
Tiekartan toimeenpanoa varten on käynnistetty Circular Tiedepuisto -yhteistyöhanke. Se on EU:n osarahoittama hanke, jota toteuttavat Turun kaupunki ja Turun ammattikorkeakoulu. Hanke jatkuu syksyyn 2026 asti, ja sen jatkon edellytyksiä kartoitetaan.

Kuva: Kuva otettu videosta: Turun tiedepuisto on merkittävä koko Turun seudun kasvun ajuri. Kuvaaja: Mika Kurkilahti.
Kaupunkikehityskohteet ovat tärkeitä paikkoja innovaatioekosysteemien kehittämiselle. Niissä kokeillaan uusia ratkaisuja, kehitetään liiketoimintaa ja rakennetaan kestävää kaupunkia. Kaupunkikehityskohteet on mainittu jokaisessa ekosysteemisopimuksessa.
Tässä juttusarjassa olemme aiemmin esitelleet kohteet Hiedanranta, Savilahti, Kera ja Hippos.