Elina Wanne: Fokusointi on tärkeää kaupungin kehittämistyössä
Rajapinnoilla-juttusarjassamme nostamme esiin henkilöitä, jotka toimivat useassa eri roolissa kestävän kaupunkikehittämisen parissa. He toimivat esimerkiksi Innokaupunkien päättäjinä, mutta myös asiantuntijoina innovaatioekosysteemeissä.
Miltä kaupunkikehittäminen näyttää, kun kehittämistä tehdään eri roolien rajapinnoilla? Elina Wanne työskentelee Espoon kaupungilla kestävän kehityksen osaamiskeskuksessa energiateeman kehittämispäällikkönä. Lisäksi hän on Espoon kaupunginvaltuustossa Kokoomuksen varavaltuutettu.
1. Kerro vähän taustastasi ja roolistasi kaupungin ekosysteemikehittämisessä. Miten olet päätynyt tähän rooliin?
Tulin Espoon kaupungille töihin Otaniemen innovaatioekosysteemistä, jossa työskentelin konsulttina startup-yrityksessä, jossa innovaatioita haetaan monialaisuudesta. Aalto-yliopistossa olin ollut sekä töissä että jatko-opiskelijana. Innovaatiotoiminta oli siis etukäteen tuttua.
Espoon kestävän kehityksen tiimi oli silloin kahdeksan vuotta sitten vielä perin pieni. Nykyään kestävä kehitys on kaupungin DNA:ssa ja sitä tehdään pitkälti ulkoisen rahoituksen hankkeilla. Meillä on töissä laaja osaamisen kirjo eri taustoilla. Uskon, että se, että emme ole samasta muotista on myös meidän onnistumisemme syy. Olemme saaneet hyvin hankerahoitusta ja vietyä kestävän kehityksen työtä merkittävästi eteenpäin.
2. Miten kaupunki- tai innovaatiokehittäminen näkyy työpöydälläsi?
Se näkyy melkein päivittäin omissa tehtävissäni energiateeman kehittämiskokonaisuudessa. Lisäksi työpöydälläni on ilmastokumppanuudet. Espoo on osa EU:n 100 ilmastoneutraalia ja älykästä kaupunkia -missiota ja vastaanotimme Mission Label -tunnustuksen vuonna 2024. Osana Espoon ilmastokaupunkisopimusta olemme allekirjoittaneet yhdessä 25 kumppanin kanssa sitoumuksen mennä kohti hiilineutraalia kaupunkia vuoteen 2030 mennessä.
Espoolla ei ole omaa energiayhtiötä, joten on tärkeää, että yhteistyössä on mukana kumppaneina Caruna ja Fortum. Niiden kanssa Espoolla o strategiset yhteistyösopimukset jo ennestään, joten ilmastokumppanuus oli luonteva jatke.
Olen huomannut, että yhteistyö kehittyy hienosti siihen, että kaupunkia ei tarvita kuin tuomaan kumppaneita yhteen. Yritykset tekevät ilmastotyötä itsenäisesti. Päivitämme juuri ilmastotiekarttaa ja pohdimme samalla myös ilmastokumppanityön kehittämistarpeita.
3. Minkä esimerkin nostaisit esiin onnistuneesta ekosysteemikehittämisestä?
Ekosysteemisopimuksen rahoituksella toteutettava Energiapalvelumalli alueille (ENPA) -hanke, jossa on mukana myös Helsinki, Metropolia ammattikorkeakoulu ja Vantaa. Hankkeessa on tutkittu alueellista energiapalvelua. Nyt tiedämme alueellisen energiapalvelun hankinnan prosessin sekä kaupungin roolin sen eri vaiheissa, ja olemme saaneet oppeja energiapalvelun tarjousten pyytämisestä ja vertailusta.
4. Minkälaista yhteistyötä Espoossa tehdään innovaatioekosysteemien parissa? Onko jotakin erityisen toimivaa keksitty?
Muutama vuosi sitten toteutetussa hankkeessa tunnistettiin yli 100 toimijaa, joiden kanssa Espoon kaupunki tekee kestävän kehityksen yhteistyötä. On isompi kestävän kehityksen kenttä ja lisäksi teemakohtaisia sidosryhmiä. Ilmastokumppanit on oma teemaryhmänsä.
Kaikki lähtee luottamuksen rakentamisesta ja yhteisestä tavoitteesta. Fortumin ja Carunan kanssa hiilineutraalius on ollut hyvä pohja rakentaa yhteistyötä. Johdon sitoutuminen on tärkeä tekijä, jotta tekemisellä on selkänoja. Parhaimmillaan on toimivaa yhteistyötä kolmella tasolla: strateginen, taktinen ja operatiivinen taso. Diplomi-insinöörinä tykkään prosesseista ja hahmottaa siten asioita.
Vastikään Espoo järjesti Energia Espoossa -tilaisuuden, jossa kaikki kaupunkiorganisaation toimijat ja energiateeman kumppanit tuotiin saman pöydän ääreen. Useamman selvityksen yhteydessä on tullut esiin tarve tällaiselle keskustelufoorumille ja yhteisen tilannekuvan luomiselle.
5. Valtion ja kaupunkien väliset ekosysteemisopimukset ovat suunnanneet ekosysteemikehittämistä vuodesta 2021. Miten kehittäminen on muuttunut tänä aikana?
Enää ei voi olla vain yhden toteuttajan hanketta, ja yhteistyön puolestapuhujana pidän hyvänä edellytyksenä kumppanuuksia. Se varmistaa asian laajemman levittämisen ja kiinnostuksen herättämisen.
6. Jos ajattelet yritysten toimintaedellytysten parantamista, missä asioissa kaupungin olisi ensiarvioisen tärkeää pystyä auttamaan? Millaista osaamista se vaatii?
Kuvaan kaupungin roolia usein mahdollistamisena, joka lähtee maankäytöstä ja kaavoituksesta ja ekosysteemien ja eri teemojen orkestroinnista.
Vaikka Espoo on Suomen toiseksi suurin kaupunki, emme voi tehdä kaikkien kanssa, kaikkea, koko ajan ja kaikkialla. Täytyy pystyä tunnistamaan teemoja, joiden kehittäminen olisi erityisen hedelmällistä. Keskitymme mieluummin esimerkiksi sellaisiin teemoihin ja tekijöihin, joiden ansiosta Espoon toimintaympäristö ja ekosysteemi kukoistavat ja syntyy menestyviä yrityksiä. Monet rahoitusinstrumentit myös ohjaavat tähän suuntaan.
7. Millainen visio sinulla on innovaatiotoiminnan tulevaisuudesta Espoossa – Mitä toivot saavutettavan seuraavien vuosien aikana?
Monissa kaupungeissa on tiukat ajat. Innovaatio- ja kehitystoimintaa ei kuitenkaan saa ajaa alas, vaan se täytyy pitää hengissä ja sille on oltava kaistaa. Kaupungin perustavoite pitäisi olla, että kaupunkiorganisaatiossa on myös kehittämis- ja innovaatiotoimintaa.
Toivon, että saamme lisää EU-rahoitusta ja kansainvälistä yhteistyötä. Kansallisesta yhteistyötä olemme tehneet jo pidempään, mutta hyvääkin työtä voi aina parantaa ja kehittää.
Kaupungeilla on merkittävä rooli kehittämisympäristöinä. Tätä ei saa unohtaa Suomessa eikä EU:ssa. Kasvavassa kaupungissa kuten Espoo tapahtuu paljon sellaista, josta muut kunnat voivat Suomessa ja Euroopassa oppia.
8. Miten muuttaisit tapaa, jolla innovaatiotoimintaa koitetaan Espoossa vauhdittaa?
Olemme parantaneet tässä tosi paljon. Olemme aidosti tunnistaneet teemoja ja asioita, joita haluamme kehittää eteenpäin. Dialogia muiden kaupunkien ja kaupungin sisällä voi aina parantaa ja levittää tekemisen tapaa. Erityisesti pk-yrityksiä olisi myös hyvä saada enemmän mukaan. Vaikka yritykset kaipaavat vauhdikasta etenemistä, hankkeistaminen on mielestäni hyvä tapa tehdä uusia kokeiluja.
9. Minkä neuvon tai toiveen lähetät muihin ekosysteemikehittämistä tekeviin kaupunkeihin Suomessa?
Rohkeutta ja uteliaisuutta toivotan kaikille, ja fokuksen hakemista. Ei voi tehdä kaikkea kaikille koko ajan eikä edes kaikkialla isossa kaupungissa. Hankkeiden tavoitteet täytyy asettaa rohkeasti, ei yli, mutta niistä ei kannata tehdä kädenlämpöistä. Myös epäonnistumisista oppii tosi paljon, ja niitä ei pidä pelätä.
Pääkaupunkiseudun (Helsinki+Espoo+Vantaa Innovations – HEVi) ekosysteemisopimuksessa on neljä kehittämisen kärkeä: älykkäät ja kestävät kaupunkiratkaisut, hyvinvointi ja terveysteknologia, uudet oppimisympäristöt ja osaamisen digitaaliset ratkaisut sekä uudet avaukset ja yleinen ekosysteemien kehittäminen.
