Ruokavientioppia naapurista: Virolaiset tähtäävät heti maailmalle  

Viro osoittaa, miten elintarvikeviennin kasvu syntyy yhteisestä tahtotilasta ja julkisen ja yksityisen sektorin joustavasta yhteistyöstä. 

Suomalaiset ruokasektorin kehittäjät tutustuivat helmikuun alussa virolaiseen tapaan tukea ruoka-alan yrityksiä. Virossa suomalaisia kiinnostaa se, että vaikka Viro on meitä pienempi, sen elintarvikevienti on hyvässä vauhdissa. 

– Virossa vientiä lähdetään usein suunnittelemaan jo yritystoiminnan alkuvaiheessa, sillä pieni kotimarkkina kannustaa kansainvälistymiseen. Monille yrityksille vienti onkin luonnollinen osa liiketoimintaa alusta lähtien, Ella Koivuniemi Turun yliopistosta kertoo. 

– Koko ajattelu vaikuttaa olevan Virossa kansainvälisempää. Viro on Suomeen verrattuna maantieteellisesti lähempänä Keski-Eurooppaa, mikä heijastunee asenteisiin ja yhteistyöhön. Esimerkiksi paikallinen panimo palkkasi skotlantilaisen panimomestarin, joka avasi tietä viennille. Katja Pethman LAB-ammattikorkeakoulusta lisää. 
 
Virolaiset ovat onnistuneet jalostamaan raaka-aineista myyviä tuotteita, ja he käyttävät myös suomalaisia raaka-aineita. Suomessakin on potentiaalia lisätä omien ja muualta tuotujen raaka-aineiden jalostusta entisestään. 

– Vaikutti siltä, että virolaiset osaavat olla ylpeitä tuotteistaan ja lähtevät rohkeasti myymään niitä, Koivuniemi kertoo. 
 
Virossa tukea on saatavilla avokätisesti messukulujen kattamisessa. Myös tukijärjestelmä ja muu byrokratia vaikuttaa olevan pienessä maassa kevyempää ja sujuvampaa. Kiinnostava malli on esimerkiksi Viron ruokatoimijoiden pyöreä pöytä, jossa ministeriöt, viranomaiset ja alan järjestöt kokoontuvat saman pöydän ääreen kehittämään ruokasektoria yhdessä.  

Toinen kiinnostava esimerkki oli itseopiskeluun perustuva vientiosaamisen verkkosisältö, joka hyödyttäneet erityisesti uusia ja pieniä yrityksiä. 

– Opintomatkalle osallistuneet havaitsivat, että ruokaviennin toimijoiden yhteistyö voisi olla Suomessa vilkkaampaa ja vähemmän pirstaleista. Myös rahoitusmahdollisuuksista olisi hyvä viestiä selkeämmin, Koivuniemi kertoo. 

Opintomatka oli osa Innokaupunkien vetovastuuhankkeen FinFoodNetin toimintaa. Hankkeessa tuetaan ruoka-alan yrityksiä viennin kasvattamisessa ja kansainvälistymisessä.