Ruokavienti vaatii ymmärrystä ihmisistä – ei vain tuotteista
Suomi tähtää ruokaviennissä uuteen nousuun, mutta menestys vaatii syvempää ymmärrystä kohdemarkkinoista ja vahvempia verkostoja. Julkisilla toimijoilla on mahdollisuus tukea vientiin tähtääviä yrityksiä jakamalla ja välittämällä kokemuksia ja tietoutta ruokaviennin mahdollisuuksista.
Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi elintarvikealan viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2031 mennessä. Vienti nojasi vuosikymmeniä Venäjän suuntaan, joten kehitys Eurooppaan ja sitä laajemmalle on jäänyt jälkeen kilpailijoista.
– Ruokavienti edellyttää pitkäjänteistä kehittämistyötä. Pitää tehdä strategisia päätöksiä kohdemaista ja tuntea markkinaa laajasti, kuten, mitä ihmiset arvostavat ja miten he toimivat arjessaan, kertoo yrityskehityspäällikkö Sanna Kankaanpää Into Seinäjoelta.
Markkinaymmärryksen tulee olla syvällistä, sillä ruoassa ei ole kyse pelkän ravinnon myymisestä. Esimerkiksi pakkaussuunnitteluun tulee satsata, jotta sanoma välittyy halutulla tavalla. Suorat käännökset suomalaisista myyntisloganeista eivät automaattisesti toimi kohdemaissa. Valmista markkinatuntemusta ei ole juuri tarjolla ruoka-alan näkökulmasta.
Tällä hetkellä merkittävin elintarvikeviennin kohdealue on EU, ja siellä maista erityisesti Ruotsi, Viro ja Saksa. Jonkin verran vientiä on myös Aasiaan.
– Suuren osan viennin volyymistä tekee kymmenkunta yritystä. Ilahduttavaa on, että näiden lisäksi vientiä on tai ollaan käynnistämässä useammassakin yrityksessä, Kankaanpää tietää.
Kokeneet vientiyritykset mentoroivat muita
Tieto ruoka-alan TKI-toiminnasta on tällä hetkellä sirpaleista ja koordinoinnille on tarvetta. Innokaupunkien kansallisessa ruokaviennin vetovastuuhankkeessa kehitteillä on muun muassa alueelliset osaamisprofiilit ja niille oma karttasovellus.
Vetovastuuhankkeen toteuttaman yrityskyselyn perusteella yritykset kaipaavat apua paitsi kohdemarkkinoiden tuntemuksessa, myös kontaktien ja verkostojen luomisessa.
– Tuomme luomassamme Ruokavientiklubissa yrityksiä yhteen. Kokeneemmat yritykset mentoroivat ja sparraavat uudempia vientiin tähtääviä yrityksiä, vetovastuuhankkeen projektipäällikkö Kankaanpää kertoo.
Ensimmäiset Ruokavientiklubin tapaamiset on jo pidetty Keski-Suomessa.
– Kohtaamisille on ollut selkeä tarve. Yrittäjät ovat tunnistaneet yhteisiä vientitoiminnan edistämisen paikkoja, kuten yhteiset osallistumiset kv-messuilla ja logistiikkaan liittyvän yhteistyön. Yrityksillä on yhteneväisiä tarpeita myös kohdemaissa tapahtuvassa myynninedistämisessä ja markkinoilla pysymisen varmistamisessa, kertoo vetovastuuhankkeessa työskentelevä vanhempi asiantuntija Leena Pölkki Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.
– Yritykset ovat todenneet, ettei riitä, että avaus vientiin on tehty. Tarvitaan paitsi myynnin ”klousausta”, myös jatkuvaa kohdemarkkinaymmärryksen mukaista markkinointityötä itse vientimaassa, Pölkki jatkaa.
Yritysverkoston toimintaa laajennetaan Ruokavientiklubin paikallisista tapaamisista valtakunnallisiin tapaamisiin verkossa. Seuraavaksi teemoina ovat logistiikka ja resurssointi kohdemaassa. Lisäksi vientiyrittäjille järjestetään vierailut Seinäjoelle 5.11.2025 ja Turun alueelle 17.-18.3.2026.
Innokaupunkien FinFoodNet -vetovastuuhankkeessa tuetaan ruoka-alan yrityksiä viennin kasvattamisessa. Lisäksi kehitetään alueellista erityisosaamista ja lisätään yhteistyötä kansainvälisissä TKI-verkostoissa. Tarkoituksena on rakentaa verkosto niiden kaupunkien ja alueiden välille, joissa on vahva ruokasektori.
Kuva: Seinäjoen vuotuisilla kansainvälisillä Food Days -päivillä yritykset, kehittäjät ja kansainväliset vieraat tutustuivat alan toimijoihin, kuten SeAMKin Food Labiin, Foodwestiin ja Kyrö Distilleryyn. Kuvassa alan olympialaisissa kultaa voittaneen kokkimaajoukkueen johtaja Katja Tuomainen. Kuva: Sarah Senf
