Miten lisätä vihreän sähköistämisen investointeja Suomeen? – Kilpailuedut on otettava käyttöön
Vihreän sähköistymisen kehitys edellyttää ajantasaista tutkimustietoa alan osaamisesta ja elinkeinoelämän näkökulmien huomioimista poliittisessa päätöksenteossa investointien mahdollistamiseksi.
Suomella on mahdollisuus nousta Euroopan kärkituottajaksi uusiutuvassa energiassa ja synteettisissä raaka-aineissa.
– Suomen teollisuus pitää irrottaa nopealla aikataululla fossiilisista polttoaineista ja raaka-aineista, kertoo projektipäällikkö Eeva Lähdesmäki LUT-yliopistolta.
EU:n päästökauppajärjestelmän ilmaiset päästöoikeudet päättyvät teollisuudessa vuonna 2034, laivaliikenteessä vuonna 2027 ja lentoliikenteessä vuonna 2026. Kestävien polttoaineiden käytön tarve kasvaa moninkertaiseksi 2030-luvulta alkaen, mutta epäselvä regulaatio estää investointeja.
Kemianteollisuus aiheuttaa yhdeksän prosenttia Suomen hiilidioksidipäästöistä. Viime vuonna alan osuus viennistä oli maan suurin, 24 %.
– Haastattelimme kemianteollisuuden edustajia aiheesta. Ala ei ole motivoitunut toteuttamaan vihreää siirtymää markkinaepävarmuuksien ja kannustumien puutteen takia.
Suomen kannattaisi Lähdesmäen mukaan toimia ajoissa ja hyödyntää Power-to-X-tuotteiden tuotantopotentiaali. PtX-teknologioissa vetyä tai synteettisiä polttoaineita valmistetaan uusiutuviin energialähteisiin perustuvalla sähköenergialla.
Yksi Suomen kilpailueduista on bioperäisen eli biogeenisen hiilidioksidin saatavuus, mutta tällä hetkellä sitä ei vielä hyödynnetä.
Lähdesmäen vetämä hankeryhmä on tutkinut viimeiset pari vuotta vihreän sähköistämisen edellytyksiä Innokaupunkien vetovastuuhankkeessa.
– Valmistavan teollisuuden sähköistäminen metkitsisi Suomen sähkön kulutuksen kaksinkertaistamista 10 vuodessa, korosti LUT-yliopiston teollisuusprofessori Jukka Ruusunen hankkeen loppuseminaarissa.
Sähköistämisen tarve koskee kemianteollisuuden lisäksi erityisesti terästeollisuutta.
Kahdeksan tutkimusaihetta, joilla Suomi nousee vetytalouden edelläkävijäksi
LUT-yliopiston hankeryhmä teki vuonna 2024 tutkimuskartoituksen Suomen Power-to-X -tutkimuksen tilasta ja raportoi kahdeksan tutkimusaihetta, joilla voidaan vahvistaa kotimaista kilpailukykyä.
– Priorisoimme tärkeimmät aiheet tiekartaksi, joka sisältää koko arvoketjun toimivuuden edellyttämät tutkimusaiheet. Mukana oli 12 yliopistoa ja tutkimuslaitosta, Eeva Lähdesmäki kertoo.
Yksi osa arvoketjua ovat Lähdemäen mukaan kilpailukykyetumme, eli sähkön hyvä saatavuus ja edellä mainittu bioperäinen hiilidioksidi.
– Suurin osa Euroopan biogeenisestä hiilidioksidista syntyy Suomen ja Ruotsin sellutehtaissa.
Suomessa on merkittävä määrä alan tutkimusta ja kansainvälistä yhteistyötä tehdään paljon. Teollisuuden ja tutkimuksen näkökulmista ja tarpeista tehtiin myös vertailua kattavan käsityksen saamiseksi.
Ennakoitavuus ja sähkön saatavuus on tärkeää sijoittajille
Syksyllä 2025 Vihreän sähköistämisen hankeryhmä julkaisi Power-to-X -talouden näkymistä Suomessa raportin, jossa sijoittajat kertovat ajatuksiaan kilpailueduista, riskeistä ja riskienhallinnasta.
Sijoittajat pitävät kilpailuetunamme uusiutuvan sähkön edullista hintaa, vetyinfran valmistelutyötä, biogeenisen hiilidioksidin saatavuutta, poliittista vakautta ja luotettavaa hallintoa.
Riskeinä sijoittajat pitävät muun muassa kansallisten päätösten suuntaa, epävarmaa EU-regulaatiota, ptx-tuotteiden kysynnän puutetta ja korkeita tuotantokustannuksia. Riskienhallinnassa korostuu poliittisen ennakoitavuuden tärkeys, selkeät tukimallit ja energiainfrastruktuurin kehittäminen.
– Esimerkiksi sähkö-, vety- ja satamainfran solmukohtia kannattaa kehittää. Toimiva infra houkuttelee sijoittajia. Gasgridin vetyrunkoverkon suunnitelma herättää kiinnostusta, samoin tuulivoiman kaavoitusalueet. Tuulivoiman luvitus on hidasta, joten sen mahdollistaminen kertoo sähkön saatavuudesta, Lähdesmäki sanoo.
Vihreää sähköistämistä on viety monta harppausta eteenpäin – kansallinen ekosysteemi avainasemassa
Vihreän sähköistämisen vetovastuuhankkeessa on selvitetty eri tavoin investointiympäristön kehittämistä vihreän sähköistämisen edistämiseksi. Kaakkois-Suomen näkökulmasta etsittiin konkreettisia ratkaisuehdotuksia nopeassa harjoituksessa. Yhdeksi toimenpiteeksi listautui tavoite saada kansainvälisiä opiskelijoita sijoittumaan alueelle.
– Tämän pohjalta ideoitiin kansainvälisyysseteli, jolla tuetaan yrityksiä ulkomaalaistaustaisten korkeakouluopiskelijoiden palkkaamiseksi, Lähdesmäki kertoo.
Tavoitteena on, että vuoden 2025 aikana lappeenrantalaiset yritykset palkkaavat kaupungin korotetulla 3 000 euron tuella 30 ulkomaalaistaustaista opiskelijaa.
Selvitysten ja kartoitusten ohella laajempi tavoite on ollut kansallisen ekosysteemin rakentaminen.
-Tämä toiminta ei lopu yksittäiseen hankkeeseen, sillä olemme saaneet aikaan toimivan ekosysteemin tutkimuksen, hallinnon ja teollisuuden välillä. LUT-yliopiston vetovastuu Vetyfoorumista on ollut tässä oleellisessa osassa, samoin kuin tekemämme tutkimuskartoitukset ja strategiatyö.
Vetyfoorumin lisäksi Business Finland ja Suomen vetyklusteri ovat ekosysteemin avaintoimijoita.
LUT-yliopiston lisäksi Vihreä sähköistäminen -vetovastuuhanketta on ollut toteuttamassa Oulun yliopisto, joka oli ennen LUTia Vetytutkimusfoorumin vetäjä.
– Yhteistyö Oulun yliopiston kanssa jatkuu uudessa projektissa, Lähdesmäki kertoo.
Lisätietoa
Miten kemianteollisuus liittyy vihreään sähköistämiseen? – Innokaupungit
Tämä artikkeli on Vihreän sähköistämisen vetovastuuhankkeesta kertova kolmas ja viimeinen osa.
Aikaisempi artikkeli: Energiamurrosta tekemässä: Tutkimustieto valaisee puhtaan energiankaksink näkymiä – Innokaupungit
Vihreä sähköistäminen on yksi Innokaupunkien vetovastuuteemoista. Temaattinen yhteistyö tuo kaupunkien voimavaroja yhteen ja edistää hyvien käytäntöjen leviämistä ja kansainvälistä yhteistyötä ja investointeja. Tavoitteena on vauhdittaa elinkeinoelämän uudistumista ja kestävien ratkaisujen käyttöönottoa kaupungeissa. Innokaupungit tukevat innovaatioita, soveltavat tutkimusta ja tekevät kokeiluita.
