Hakuinfon 5.9. materiaalit vastaukset kysymyksiin löydät tältä sivulta.

Tarkoittaako dian 17 kokonaisrahoituksen määrä valmisteluhankkeen vai tulevan hankkeen rahoitusta?
Tällä dialla kerrotaan siitä, mitä asioita valmisteluhankkeen tuotoksen (toteutussuunnitelma) tulisi sisältää. Kokonaisrahoituksen määrä tarkoittaa siis tässä kohtaa varsinaisen hankkeen rahoitusta. Se antaa kuvan siitä, miten suurta vetovastuuhanketta on suunniteltu.
Tähän mennessä vetovastuuhauissa on ollut rahoitusta 2 M€. Hakuinfossa tarkentui arvio, että vuoden 2026 varsinaiseen hakuun voisi tulla rahoitusta jopa 2,75 M€. Vetovastuuhankkeet ovat olleet kooltaan tähän mennessä noin 300 000 – 600 000 € per hanke. Valtioneuvosto tekee lopullisen päätöksen varsinaisen haun määrärahasta helmikuussa 2026.
Voiko hankkeen konsortio olla kansainvälinen?
Rahoitusta voivat hakea vain suomalaiset toimijat.
Tuen hakijoiden tulee olla kotimaisia ja pääosin Innokaupungeissa toimivia TKI-toimijoita. Hankkeen toiminnassa voi silti olla kumppanina myös muita toimijoita, esim. pienemmistä kunnista tai kansainvälisiä toimijoita.
Jos valmisteluhanke on jatkoa edellisen hankkeen toiminnalle. Konsortio olisi kuitenkin erilainen. Miten siihen suhtaudutaan?
Myös nykyiset vetovastuuteemat voivat hakea valmisteluhanketta, mutta se tulee olla selkeästi uuteen toimintaan. Hakemuksella tulee perustella selkeästi se, miksi jo olemassa oleva yhteistyöverkosto tarvitsee valmisteluhankkeen.
On myös mahdollista, että nykyiset vetovastuuteemat tähtäävät suoraan varsinaiseen hakuun (vuonna 26) ilman valmisteluhanketta. Valmisteluhanke ei siis ole edellytys varsinaisen vetovastuuhankkeen hakemiselle eikä takaa sitä, että varsinaisessa haussa saa varmuudella rahoitusta.
Rajoittavatko kaupunkien ekosysteemisopimusten kärkiteemat teeman valintaa vai voiko tehdä uusia avauksia?
Teeman tulee istua oman kaupungin ekosysteemisopimukseen ja tukea sitä. Hankkeen teema voi olla kuitenkin myös sopimuksesta löytyvä läpileikkaava teema kärkiteeman sijaan.
Saako valmisteluhakemuksesta (toteutussuunnitelmasta) palautetta vai vain päätöksen?
Nyt ensin tehdään suunnitelma valmisteluhankkeesta, joka jätetään EURAssa arvioitavaksi 10.10. mennessä. Tähän suunnitelmaan kerrotte sen, miten aiotte toteuttaa valmisteluhankkeen, jonka tuloksena syntyy tilannekuva ja varsinaisen vetovastuuhankkeen toteutussuunnitelma.
Jos saatte rahoituksen valmisteluhankkeelle, niin valmisteluhankkeessa aloitatte yhteistyön teemaan liittyvien toimijoiden kanssa, luotte yhdessä tilannekuvan teeman ekosysteemeistä ja kirjoitatte toteutussuunnitelman yhteistyöhankkeesta, joka viedään varsinaiseen hankehakuun vuonna 2026.
Valmisteluhankkeiden tulee tuottaa indikaattorituloksia. Onko indikaattoritulokset suunnitelmassa pelkästään määrällisiä vai voiko olla myös laadullisia?
Kun me puhumme ohjelmanmukaisista indikaattorituloksista, ne ovat määrällisiä hankkeen tuloksia, esimerkiksi yhteiskehittämiseen osallistuvien yritysten määriä.
Näiden lisäksi laadulliset tulokset ovat myös tärkeitä, mutta ohjelma mittaa määrällisiä indikaattoreita, joten ne on huomioitava.
Miten alueellisuus, kansallisuus tulee huomioida hankkeissa?
Kun konsortiota kootaan, kannattaa ottaa esille kaupunkien ekosysteemisopimukset. Niistä löytyvät teemat tai kehittämisen kärjet kertovat, missä kaupungeissa on kiinnostusta sinun teemaasi liittyen. Varsinaisissa vetovastuuhankkeissa tavoite on nimenomaan tuoda useita eri kaupunkeja yhteen yhteisen teeman ympärille
Katsotaanko tässä yhteydessä HEVI (Helsinki-Espoo-Vantaa) yhdeksi kaupungiksi vai kaupunkien yhteistyöksi.
Hakijana on aina yksi kaupunki tai kaupungissa sijaitseva toimija, mutta ekosysteemisopimus on pk-seudulla yhteinen. Jos hakijoina on sekä Helsinki, Espoo että Vantaa, pitää selvittää riittääkö se ylialueellisen yhteistyön minimikaupunkimääräksi. Kysymys liittyy enemmän varsinaiseen vuoden 2026 hakuun.
Voiko valmisteluhankkeessa tuottaa tilannekuvan siitä, mitä teemassa tapahtuu kansainvälisesti ja millaisia kansainvälisiä ekosysteemejä on olemassa?
Varsinaisten vetovastuuhankkeiden toivotaan lisäävän kansainvälistä yhteistyötä ja avauksia kv-liiketoimintaan.
Jos kansallinen tilannekuva on jo selvitetty, tukea voi hakea kansainvälisen tilannekuvan selvittämiseen. Tämä erityisesti silloin kun tähdätään varsinaiseen vetovastuuhankkeeseen, jossa on vahva painotus kansainvälistymisellä.
Kuitenkin kansallinen tilannekuva on se tärkein, koska se luo pohjan toteutussuunnitelman tekemiselle. Eli vastaa kysymykseen, mitä kehittämistä meillä Suomessa tulisi tehdä seuraavaksi tässä kyseisessä teemassa.
Voiko kaupunki liittyä jo olemassa olevaan vetovastuuhankkeeseen?
Valmisteluhaku ei sovi tämäntyyppiseen. Jos haluaa liittyä nyt käynnissä olevan hankkeen verkostoon ja toimintaan, niin se on mahdollista. Kannattaa ottaa yhteyttä hankkeiden koordinaattoreihin ja kysellä lisää. Nykyiset vetovastuuhankkeet löytää Innokaupunkien sivuilta.
Rahoituksen saaminen, eli liittyminen tuensaajaksi on vaikeampi asia. Koska emme myöskään voi rahoittaa samaa kehittämistä, jota jo tehdään toisessa hankkeessa, ei kannata hakea valmisteluhanketta teemaan, josta löytyy jo rahoitettu hanke.
Eikö ole kysymys siitä, että kaupungit mahdollistavat yrityksille uusia avauksia? Kai yrityksetkin jossain huomioidaan, vaikka niistä ei puhuta? Hanke ei ole itsetarkoitus, vaan siinäkin pyritään liiketoimintaan?
Vetovastuuhankkeille on kyllä asetettu nämä odotukset, vaikka tässä valmisteluhankehaussa ollaan vielä aika kaukana siitä tilanteesta ja siksi niistä ei tässä hakuinfossa puhuta.
Varsinaisille vetovastuuhankkeille on kuitenkin asetettu odotuksia, joissa selkeästi määritetään, että hankkeiden tulee tukea ja luoda edellytyksiä yritysten liiketoiminnan kehittymiselle sekä kansainvälistymiselle. Näin on ollut myös aiemmissa vetovastuuhauissa, joista hyvänä esimerkkinä voidaan mainita vaikkapa Sport Suomi -vetovastuuhanke. Siinä luotiin startup-delegaatioita, joita vietiin verkostoitumaan Espanjan jalkapallobisneksen toimijoiden kanssa ja näin luotiin edellytyksiä uuden liiketoiminnan syntymiselle.
Tervetuloa esittämään kysymyksiä: Vetovastuuhaun sparraustilaisuus 22.9. – Innokaupungit