Miten kemianteollisuus liittyy vihreään sähköistämiseen?
Vihreä siirtymä edellyttää onnistuakseen fossiilisista energialähteistä luopumista.
Mutta sama koskee myös materiaalien tuotantoa. Fossiilisista raaka-aineista valmistetaan tuotteita, jotka ovat teknisesti korvattavissa vihreän sähköistämisen valmistusmenetelmillä.
Kun puhutaan fossiilisista polttoaineista irtautumisesta, viitataan yleensä sähköistymisen ratkaisuihin. Oma haasteensa on kemianteollisuus, joka pohjautuu noin 10:een raaka-aineeseen, joista öljy, hiili ja maakaasu ovat fossiilisia.
Polttoaineiden lisäksi öljyä käytetään muun muassa muovien ja kosmetiikan valmistuksessa.
– Yllättävän moni arkipäiväinen tuote valmistetaan nykyisin fossiilisista raaka-aineista. Esimerkiksi vaseliini tehdään raakaöljystä, kertoo projektitutkija Jenna Ruokonen LUT-yliopistolta.
On siis keksittävä kestäviä valmistustapoja kymmenille tuhansille tuotteille, joita nykyisessä elintasossa on totuttu käyttämään. Tekniikka on jo olemassa, sillä hiilidioksidia hyödyntämällä ja vedestä uusiutuvan sähkön avulla tuotetulla vedyllä voidaan tuottaa korvaavia raaka-aineita.
Hiilidioksidin pitää olla peräisin kestävistä lähteistä. Sellaiseksi lasketaan esimerkiksi sellutehtaiden savukaaduista saatava hiilidiioksidi.
– Ratkaisut on kehitettävä nyt, koska uusien tehtaiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käyttöönotossa voi mennä yli kymmenenkin vuotta. Ruokonen huomauttaa.
Hiilidioksidituotteilla miljardien arvonlisäys
Suomen metsäteollisuus tuottaa vuosittain 20 miljoonan tonnia bioperäistä hiilidioksidia. VTT:n ja Luonnonvarakeskuksen mukaan uusiutuvan vedyn kanssa jatkojalostettuna bioperäisten hiilidioksidituotteiden arvonlisä voisi kasvaa 2,6 miljardiin euroon vuoteen 2040 mennessä. Tämä edellyttää, että jalostustuotteille löytyy pian markkinakysyntää. Sääntelyn suunta vaikuttaa kannattavuuteen.
– Suomen hiilidioksidivarannot on nyt tunnistettu kilpailukykyeduksi. Pohjoismaat ovat muutenkin kiinnostavia investointikohteita puhtaan sähkön tuotantomahdollisuuksien ansiosta. Meillä on hyvä verkko ja edullista sähköä, kertoo projektipäällikkö Eeva Lähdesmäki LUT-yliopistolta.
Biopolttoaineet ovat onnistunut esimerkki uusiutuvin menetelmin valmistetuista tuotteista.
Biomassan lisäksi tarvitaan synteettisiä lähteitä. Esimerkiksi metanoli on tärkeä kemikaali, joka valmistetaan nykyisin pitkälti maakaasusta. Kaasusta halutaan kuitenkin siirtyä vedyn ja hiilidioksidin avulla valmistettuun vihreään metanoliin.
– Tieteellinen artikkeli hiilidioksidin hyödyntämisen mahdollisuuksista on tulossa julki alkusyksystä.
Myös sijoittajien näkökantoja on haastateltu liittyen uusiutuvaan sähköön ja selluteollisuuteen ja nämäkin tulokset julkaistaan syksyllä, Lähdesmäki kertoo.
Innokaupunkien Vihreä sähköistyminen -vetovastuuhankkeen osana tehtävä työ LUT-yliopistolla perustuu tarpeeseen lisätä tietoa tutkijoiden, yrittäjien ja lainsäätäjien sekä rahoittajien välillä.
– Yhteisistä tutkimuskohteista keskustelimme World Hydrogen Summit -tapahtumassa toukokuussa.
Mukana olivat Suomen Vetytutkimusfoorumi, alueet, kaupungit, yritykset ja Business Finland, Lähdesmäki kertoo.
Lisätietoa:
Edellinen artikkeli: Energiamurrosta tekemässä: Tutkimustieto valaisee puhtaan energian näkymiä – Innokaupungit
Vihreä sähköistäminen on yksi Innokaupunkien vetovastuuteemoista. Temaattinen yhteistyö tuo kaupunkien voimavaroja yhteen ja edistää hyvien käytäntöjen leviämistä ja kansainvälistä yhteistyötä ja investointeja. Tavoitteena on vauhdittaa elinkeinoelämän uudistumista ja kestävien ratkaisujen käyttöönottoa kaupungeissa. Innokaupungit tukevat innovaatioita, soveltavat tutkimusta ja tekevät kokeiluita.
