Yrityslähtöinen ekosysteemityö ja siitä viestiminen

Suvi Aho
Paneelikeskustelu
Miten rakentaa yrityslähtöinen ekosysteemi ja viestiä siitä tavalla, joka saa myös median kiinnostumaan aiheesta?

Kesäkuussa Poriin kokoontui kuutisenkymmentä ekosysteemityön tekijää ympäri Suomea Innokaupunki-tapaamiseen. Kokosimme päivän paneelikeskustelusta ja työpajoista huomiot yhteiseksi iloksi ja opiksi. Lämmin kiitos kaikille mukana olleille keskusteluihin osallistuneille.

Päivän paneelin otsikko oli “Ekosysteemin rakentaminen tuo hyötyjä yrityksille ja yhteiskunnalle – miten puhua innovaatioekosysteemeistä kiinnostavasti ja ymmärrettävästi?”

Havaintoja ja toimintatapoja yrityslähtöisestä ekosysteemityöstä

Luottamuksen rakentuminen, oikeat henkilöt ja yhteinen kieli tärkeää toiminnassa

Kun yrityksiä houkutellaan mukaan yhteistyöhön ja ekosysteemiin, on luottamuksen rakentuminen tärkeää. Kahdenkeskiset keskustelut voivat olla tässä hyvä keino. On myös tärkeää, että yrityksestä on mukana oikea henkilö, joka kykenee viemään ajatuksen eteenpäin firman sisällä. Muuten ekosysteemin ymmärtää vain kyseinen henkilö, mutta yritys ei kokonaisuudessaan sitoudu työhön.

Keskusteluissa nousi esiin myös erilaiset kielet ja sen merkitys, että niin ekosysteemitoimijat keskenään kuin yritysmaailmaan astuva opiskelijakin osaavat puhua samaa kieltä. Taustatyön merkitys tunnistetaan myös yhteisesti, ja yhtenä esimerkkinä TKI-toimijoiden kanssa käydyt keskustelut käydään ennakoiden ja erillään yritysten kanssa käytävistä. Kaikki kutsutaan saman pöydän ääreen, kun osapuolten tarpeet ovat tiedossa ja yhteinen missio on tarkentumassa. Ekosysteemityö luo osallistujille yhteistä tulevaisuusnäkymää, ja tämä auttaa osaltaan riskinhallinnassa, esimerkiksi osaajapulan taklaamisessa.

Erikokoisten toimijoiden tuomat mahdollisuudet yhteistyössä on hyvä hahmottaa yhdessä

Todettiin, että mitä pienempi yritys, sitä suurempi panostus erilaiset verkostotapaamiset ovat: aika on rahaa ja tapaamisiin käytetty aika on pois jostain muusta. Siksi mitä pienempi yritys, sitä tärkeämpää sen on saada tietää mitä hyötyjä ekosysteemiin kuulumisesta on.

Ekosysteemistä saatavat signaalit voivat antaa pienille toimijoille elintärkeää tietoa siitä, mihin suuntaan omaa toimintaa kannattaa lähteä viemään. On myös hyvä, että ekosysteemit tarjoavat etenkin pienemmille yrityksille joustavampia tapoja osallistua, omien resurssiensa mukaan. Kokoontumisessa on tärkeää tasapainoilla myös rakenteellisuuden ja vapaan tilan välillä: molempia tarvitaan verkoston rakentumisessa.

Eritahtisuus ja etenkin pienempien yritysten tarve nopeille tuloksille vs. tutkimushankkeiden vuosien sykli nousi esiin. Hyvänä käytäntönä on myös, että pidemmissä tutkimushankkeissa viestitään pitkin matkaa, mitä nyt tiedetään, jo ennen kuin kaikki lopulliset tulokset selvillä. Yrityskentän edustajat näkivätkin vahvana hyötynä, että ekosysteemien kautta pääsee osaksi sellaisen tiedon äärelle ja osaksi sellaisia keskusteluja, joihin yrityksen arjessa ei muuten pääse. Ekosysteemin tulee tuottaa mukaan lähteville yrityksille liiketoimintahyötyä. Esiin nousi myös omien tuotteiden ja palveluiden katsominen uudesta näkökulmasta.

Paneelissa mukana ​mm. päätoimittaja Tomi Lähdeniemi Satakunnan kansasta, johtaja Ville Miettinen Enersense International Oyj:stä ja liiketoimintajohtaja Mika Riikonen Insta Automation Oy​:stä.

Esimerkkejä korkeakouluyhteistyöstä


Korkeakoulujen ja yritysten yhteistyössä nousee usein keskiöön opiskelijoiden työllistyminen ja yritysten tarve houkutella osaajia. Esimerkiksi Satakunnan Ammattikorkeakoulun Robotiikka-akatemian opiskelijat viimeistelevät opintonsa suoraan yrityksissä, mikä edistää rekrytointeja. SAMK on ylipäätään valinnut profiloitua teollisuusammattikorkeakouluksi, tuottamaan alueella tarvittavia osaajia.

Korkeakoulujen on tärkeää olla mukana toimijana ekosysteemin rakentumisessa. Yliopistojen kanssa tehtävä yhteistyö tuottaa tärkeää pitkän aikavälin tietoa yrityskentälle. Yliopistojen ja yritysten tiedontarve on kahdensuuntaista: korkeakoulut tarvitsevat ajankohtaista tietoa yrityskentän tarpeista.

Lappeenrannassa tähän tarpeeseen oli tartuttu kompaktilla vuoden mittaisella hankkeella, jonka aikana kuuden hengen opiskelijatiimi kontaktoi sata yritystä. Hanke edisti opiskelijoiden rekrytointeja, ja toi yliopistoon ajankohtaisia tutkimusaiheita.

Selkeät yhteiset tavoitteet ja roolit auttavat hahmottamaan toimintaa


Ekosysteemityön tavoitteet täytyy olla kaikille osapuolille selkeät ja hyvin artikuloidut. Ekosysteemien rakentajien tulee myös kyetä antamaan mukaan lähteville yrityksille selkeä ja hyödyllinen arvolupaus. Vaikka konkreettista lopputulosta ei vielä tiedetä, täytyy kyetä kertomaan, onko kyse esim. tiedonjakamisesta, kehittämisestä, vai esimerkiksi uusien liiketoimintamahdollisuuksien luonnista. Yritykset ovat liikkeellä omien tarpeidensa kautta, kuten osaajien houkuttelun tai strategisten kumppaneiden perässä. Tarpeet ovat osin erilaisia, ja näin myös hyödyt voivat olla erilaisia eri kumppaneilla.

Ekosysteemin fasilitaattoreiden tuleekin käydä sisäiset keskustelut, ja tehdä valinnat, mitä näkökulmia nostetaan milloinkin esiin. Fasilitoinnin tulee olla järjestelmällistä, ja sen tulee sisältää selkeä viesti, mikä on yhteistyön hyöty ja tarkoitus juuri nyt.

Ekosysteemitoimijoita on myös koulutettu ympäri Suomea. Esimerkiksi Oulussa on järjestetty ekosysteemikoulu, joka auttoi toimijoita luotaamaan yhteistä tekemistä.

Kohderyhmät ja yhteistyön voima

Tietoisia, strategisia ratkaisuja kannattaa tehdä myös kulloinkin koolle kutsuttavien yritysten valinnassa. Alueellisen yritysyhteistyön kohderyhmiä voidaan jaotella ensinnäkin yrityksen kehitysvaiheen mukaan. Esimerkiksi Jyväskylässä yrityksiä jaotellaan seuraavasti: ensimmäinen porras sisältää haistelijat ja seurailijat. Toisella portaalla ovat kehittämishakuiset firmat, joilla on jo tiedossa, mitä ne haluavat kehittää ja millaisia kumppaneita hakevat. Kolmannella portaalla ovat ”early adapterit”, eli strategiset kumppanit, joilla on resurssia investoida yhteistyöhön.

Toiseksi jaottelua tehdään myös toimialalähtöisesti. Kehitysyhtiöiden tiimit fasilitoivat yhteistyötä ja tapaamisia eri puolella Suomea, mm. Seinäjoella kehitysyhtiön väkeä on jaettu teemallisiin tiimeihin, jotka hoitavat tietyn alan yrityksiä. Jyväskylässä esimerkiksi liikunnan ja hyvinvoinnin toimijat on koottu mukaan yhteiselle digitaaliselle alustalle. Verkostoa fasilitoidaan aktiivisesti, käytössä on mm. viikkottainen uutiskirje. Käytössä ympäri Suomea on myös yrittäjien aamu- ja muut pullakahvikerhot, joihin linkitetään usein esimerkiksi kauppakamareja ja Business Finlandin toimintaa. Tärkeintä on, että verkoston kautta saa hyötyä ja syntyy hyvä henki, että siihen kannattaa kuulua ja siitä kerrotaan myös eteenpäin.

Hyödylliseksi on koettu myös firmojen kehityskulkujen tarinallistaminen muille opiksi ja iloksi, ja yrityskeissejä jaetaan kasvokkain, kirjallisina juttuina ja videoina. Ylipäätään yrityksiä kiinnostavat toiset yritykset ja tieto siitä, ketä muita on mukana. Etenkin veturiyritysten mukanaolo tuo ekosysteemille uskottavuutta ja innostaa muita tulemaan mukaan. Kun yritykset on saatu houkuteltua paikalle ja verkostoihin, yritykset pitäisi saada vielä viestimään tästä eteenpäin edelleen omiin verkostoihinsa.

Insta ja Enersense puhuivat yhteen ääneen yhteistyöverkostojen merkityksestä kansainvälisille markkinoille tähtäävässä kasvussa. Suomi on globaalisti pieni, ja keskinäisen kilpailun sijaan eri alueiden vahvuuksien, osaamisen ja erikoistumisalueiden tunteminen ja linkittäminen toisiinsa on elintärkeää. Tätä kautta saadaan eväitä myös jalostusasteen nostamiseen: Suomi ei tule menestymään hintakilpailussa, vaan innovaatioiden kautta syntyvä tuottavuuden kasvu on avainasemassa.

Korkeakoulujen edustajat painottivat myös, että heidän kauttaan löytyy valmiita kansainvälisiä verkostoja ja myös rahoitusosaamista, joita yritysten kannattaa hyödyntää täysimääräisesti kansainvälistyessään. Tätä kannattaa myös ekosysteemissä muistuttaa yrityksille.

Maailma on kompleksinen ja yhteistyöllä pyritään ratkomaan häijyjä ongelmia, ja juuri siksi tarvitaan ekosysteemimäistä tekemistä. Samoin missiopohjaiset, laajemmat arvolupaukset edellyttävät kehityskulkuja, joita kukaan ei voi yksin toteuttaa, vaan tarvitaan kumppanuuksia ja yhteistyötä. Kiertotalous on hyvä esimerkki systeemitason muutoksesta, joka vaatii laajoja verkostoja ja kumppanuuksia. Esimerkiksi käy myös vety, jonka hyödyntämisen kehittäminen vaati alueellista yhteistyötä erikokoisten yritysten ja julkisten toimijoiden välillä.

Pienryhmissä keskusteltiin päivän aika kuultujen puheenvuorojen herättämistä ajatuksista.

Ekosysteemityön viestinnästä

Tärkeää osaava tarinankerronta ja vaikutukset ihmisiin ja yhteiskuntaan

Porin keskusteluissa vallitsi yhdenmielisyys monesta viestinnän lainalaisuudesta.
Asioiden ihmiskasvoisuus ja tarinallisuus herättävät myönteistä huomiota. Esimerkiksi Vantaalla eräässä pilottikeississä luodaan lapsille puhtaampaa sisäilma kouluihin -> Tämä sisältää hyvän tarinan, ja on riittävän yksinkertainen ja selkeä viesti. Satakunnassa mediaa kiinnostanut, ihmiskasvoinen keissi oli ammattikorkeakoulun robottien hyödyntäminen vanhustyössä. Tärkeää on myös viestiä toiminnan tuottamasta arvosta. Esimerkkinä ”Tuotamme ratkaisuja siihen, että ilmaston lämpeneminen saadaan pidettyä 1,5 asteessa”. Tarinankerronta on hyödyllistä myös silloin, kun kerrotaan isommasta saavutuksesta, investoinnista jne. Sellaisen yhteydessä voidaan kiinnittyä ajankohtaiseen uutisointiin ja kertoa myös taustalla tehdystä yhteistyöstä. Yhteiset menestystarinat ovat ekosysteemille tärkeitä.

Median edustajat kaipaavat ja haluavat nostaa esiin ihmisiä, jotka näkevät ison kuvan ja mission. Ilmiöpohjaiset, ennakoivat näkökulmat voivatkin toimia hyvänä viestinnällisenä avauksena. On tärkeää kiinnittää ekosysteemityö osaksi laajempaa yhteiskunnallista keskustelua, ja artikuloida konkreettisten esimerkkien kautta oma rooli laajemman mission edistämisessä. Kehittämistoimenpiteiden ajallinen elinkaari on usein pitkä ja konkreettiset tulokset voivat realisoitua pitkällä viiveellä. Siksikin on tärkeää, että kerrotaan pitkin matkaa, mitä ollaan tekemässä, linkittyen yhteiskunnalliseen keskusteluun ja missioihin. Tämä tuo kerroksellisuutta viestintään.

Lehdistö haluaa myös mieluusti viestiä lukijoille, että maakunnassa tehdään kiinnostavia asioita. Alueellisen elinvoimahyödyn ja kotiseutuylpeyden viestin nähtiin vetoavan myös poliitikkoihin ja muihin vaikuttajiin, ja myös asukkaisiin. Lisäksi hankkeiden tulosten realistisen uutuusarvon tunnistaminen on tärkeää, ja toisaalta pilottien kannalta on tärkeää saada näkyvyyttä asialle.

Innovaatioekosysteemissä näkyvyys voi tuoda mukaan lisää uusia hanketoimijoita. On myös hyvä muistaa, että ekosysteemityön yhteiskehittäminen on myös osa viestintää, joka viestii toiminnan systematiikasta ja sitouttaa toimijoita yhteistyöhön.

Ymmärrä keskustelukumppanisi ja kohdenna viestisi

Kaiken kaikkiaan viestin kohdentaminen on tärkeää: kollegoille puhutaan eri kielellä kuin muille, ja tutkijoiden kanssa voi puhua syvemmin tekemisen tavasta ja ekosysteemin määritelmistä. Mediaa esimerkiksi klusterin ja ekosysteemin ero ei niin kiinnosta. Selvää on myös, että hankejargoni ei kuulu mediaan. Kansantajuistaminen on kullanarvoinen taito käytettävässä kielessä. Nyrkkisääntö ”lyhyt juttu ja kiva kuva” -toimii useassa kanavassa, samoin napakat videot ovat löytäneet paikkansa ekosysteemiviestinnässä.

Kohderyhmien valitseminen on tärkeää myös resursoinnin kannalta; esimerkiksi kannattaa miettiä, onko edes tavoiteltavaa että 80 % kaupungin asukkaista tuntee innovaatioekosysteemin. Viestinnän sanoma ja resurssit tulee kohdistaa haluttuun kohderyhmään.

Päättäjä- tai vaikuttajaviestintää tehdään innovaatioekosysteemitoimijoiden parissa yhä enemmän. Median edustaja tunnisti myös, että myös yritykset haluavat olla nykyisin esillä ja mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa. Tämä on myös seikka, jota kannattaa hyödyntää ekosysteemiviestinnässä.

Innokaupunkien verkosto tapasi Porissa kesäkuussa 2023.