”Ymmärretäänkö mikä voima kaupungeilla on”

Helsingin tapahtumassa kuultiin inspiroivia puheenvuoroja kaupunkien merkityksestä innovaatioekosysteemien vauhdittajana ja kansainvälisiä esimerkkejä onnistumisista.

Innovoivat kaupungit ja yhteisöt tapasivat vihdoin laajemmalla porukalla 13. syyskuuta Helsingissä. Ilmapiiri oli Ilona Lundströmin (TEM) sanoin kuin luokkakokouksessa eikä ihme, sillä mukana oli satakunta innovaatioekosysteemien kehittämisen ammattilaista.

Puheissa ja keskusteluissa hahmoteltiin yhteistä kuvaa siitä, mitä kohti olemme menossa Innokaupunkien kehittämistyössä. Tässä muutama nosto päivän aikana kuulluista puheenvuoroista:

TEMin Innovaatiot ja yritysrahoitus -osaston päällikkö Ilona Lundström avasi tilaisuuden. Hän huomautti, että kaupungit sekä kuluttavat että tuottavat eniten. Taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä kasvu edellyttää innovaatiotoiminnan vahvistamista, osaamisen riittävyyden varmistamista, yksityistä pääomaa ja kannustavaa investointiympäristöä.

Innovaatiopolitiikka on keskittymäpolitiikkaa, joka toimii parhaiten kaupungeissa. Kaupungin ja seudun skaala on usein toimivin asioiden kehittämisessä: seudulla tunnetaan sen vahvuudet ja yritykset.

Keynote-puhuja Jarmo Eskelinen on Edinburghin yliopiston Data Driven Innovation -ohjelman johtaja. Hän muistutti, kaupunki on kaaos, jossa yhteisön voima on ratkaisevaa. Ihmiset ovat oleellisinta eikä heitä saa unohtaa palveluita kehitettäessä.

Kaupungit ovat keskeneräisten suunnitelmien kerrostumia. On hyvä muistaa, että kaupungin muuttaminen on kuitenkin hidasta ja päätöksillä on pitkä seuraukset. Esimerkki: Julkisen liikenteen lakkautus Los Angelesissa ja automarkettien köyhdyttävä vaikutus suomalaisille kaupunkikeskustoille.

Innovaatiokeskittymillä on yhä suurempi merkitys ja teknologia on kaupunkien ydinosaamista. Sattumanvaraisuuden sijaan kannattaa olla järjestelmällinen ja tavoitteellinen!

Esimerkki 1: LOTI: London office of Technology and Innovation

Lontoon suuri koko ja hajanaisuus on haitannut innovaatiokehitystä digitaalisen johtamisen puuttuessa seudulta. LOTI on tavoitelähtöinen metodologia, joka vauhdittaa yhteistyön tekemistä ja palveluiden parantamista.

Ketterä projektimalli helpottaa riskienhallintaa. Projekteilla usein nopeita kahdeksan viikon toteutuksia.

Esimerkki 2: Data Driven Innovation, Edinburgh

Edinburghissa on tarjolla DDI-koulutusohjelma kaikille asukkaille: kaikki koulutustasot ja työpaikat on huomioitu. Viime vuosikymmenenä Edinburghista on tullut Britannian nopeimmin kasvava digitaalisen liiketoiminnan keskus.

Klikkaa kuvasta Jarmo Eskelisen esitykseen:

Kaupunkien paneelissa puhuttiin yhteisestä tavoitteesta ja reaktiivisuudesta, skaalautuvuudesta ja yrityksistä ja tutkimuksesta sekä eri toimijoiden erilaista odotuksista.

Innovaatiotoiminnan arvo syntyy nettovaikutuksista kansalaisille, kun luodaan uutta ja ratkaistaan asioita uudella tavalla. Ihmisiä tulisi osallistaa enemmän ajatusriihiin. Myös yrityksiä tarvitaan enemmän mukaan yhteistyöhön.

Innokaupunkien kansallisen ohjausryhmän puheenvuoroissa korostettiin kansainvälisen kunnianhimon merkitystä. Myös alueiden tarjonta on tärkeää, sillä esimerkiksi kansainväliset koulut ovat hyvä syy tulla maakuntiin.

Tavoite, että neljä prosenttia BKT:stä suunnataan TKI-toimintaan on vaativa ja edellyttää oikeanlaisen toimintaympäristön luomista.

Avoimuus on tärkeää: tieto toisten tekemisestä estää päällekkäistä tekemistä. Nopeus ja kyvykäs soveltaminen on valttia.

Tästä on hyvä jatkaa! Kiitos kaikille osallistujille.

Keynote: Jarmo Eskelinen (University of Edinburgh (pdf)