Savilahti on yhteisen vision tulos ja synergialla pyörivä talouden moottori
18.11.2025 •
Ekosysteemityö
Yritysyhteistyö
Kuopion Savilahti on 35 000 ihmisen oppimis-, innovaatio- ja työpaikkakeskittymä, jossa kaupunki tekee oppilaitosten ja yritysten kanssa uudenlaisia yhteistyön avauksia.
Itä-Suomen nopeimmin kasvava osaamiskeskittymä Kallaveden rannalla tarjoaa opiskelupaikan 20 000 opiskelijalle kolmen koulutusasteen kampuksella ja työpaikkoja yli 16 000 henkilölle. Alueelle on sijoittunut jo lähes 300 yritystä.
Lisäksi Savilahden rantamaisemiin ja entisen Puolustusvoimien varikon alueelle rakentuu koteja 7000-8000 asukkaalle resurssiviisaasti ja vähähiilisesti.
Kaupunki ja yritykset näkivät alusta asti alueen potentiaalin laajentaa Savilahden kampusalue työn, opiskelun ja asumisen yhdistäväksi kaupunginosaksi. Alkuperäinen idea kasvoi tiedepuistosta kampusalueeksi, yritysalueeksi ja asuinalueeksi.
– Alueella sijaitsi valmiiksi yliopisto, yksi Euroopan parhaista sairaaloista, tutkimusta sekä viranomaistoimintojen keskittymä. Puolustusvoimat myivät käytöstä poistetun asevarikon alueen kaupungille, mikä avasi täydennysrakentamisen mahdollisuuksia, hankejohtaja Antti Niskanen kertoo.
Kuopion tapa: Yhteiskäyttöisyys luo elinvoimaa
Savilahdessa eri toiminnot täydentävät toisiaan hyödyntämällä toistensa osaamista. Monikäyttöisissä tilaratkaisuissa kohtaamisia syntyy luonnostaan.
– Savilahdessa kaupunkirakenne on aidosti ja synergisesti sekoittunut. Esimerkiksi oppilaitostiloja on sijoitettu yritystilojen sekaan ja opiskelija-asuntoja on rakennettu yliopiston välittömään yhteyteen.
– Kohtaamiset rakentavat kumppanuuksia ja verkostoja, joissa voi kasvaa uutta osaamista. Vaikka olemme vasta alkutaipaleella, on jo huomattu uudenlaisia kehityssuuntia ja kytkeytymisiä toimijoiden kesken, hankejohtaja Antti Niskanen kertoo.
Puolustusvoimilta vapautuvat kalliotilat synnyttivät idean monikäyttöisestä liikunta- ja tapahtumakeskuksesta, joka toimii sekä alueen oppilaitosten ja kuntalaisten monipuolisena liikuntapaikkana että ainutlaatuisena tapahtuma-areenana. Kriisitilanteessa Luola-niminen monitoimihalli toimii väestösuojana liki 7000 hengelle.
– Luolassa on mahdollista toteuttaa myös erilaista testaus- ja tutkimustoimintaa väestönsuojautumisharjoituksissa ja terveyden ja hyvinvoinnin teemoissa.
Yhteiskäyttöisyyden idea ja eri kulkumuotojen sujuva ketjutus näkyy huimasti kasvaneissa joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn käyttömäärissä. Alueella on testattu robottibussia, sujuvoitettu liikennettä uudella rampilla ja bussikaistoilla ja tehty yhteiskäyttöisiä pysäköintitiloja sekä kaupunkipyöräjärjestelmä.
Kehitystyötä Savilahden rakentamiseksi Kuopion kaupunki ja sen sidosryhmät ovat tehneet jo kymmenen vuoden ajan.
Toimijat ovat sitoutuneet alusta asti yhteisiin tavoitteisiin, jotka ovat luoneet pohjan kaikkien toteuttamalle yhteiskehittämiselle. Jokaisen osapuolen rooli on tärkeä, Niskanen kertoo.
Kaupunki maksaa miljardiluokan hankkeesta itse 10 %. Kuopio mahdollistaa Savilahteen perusolosuhteet maankäytön ja infran osalta sekä vahvistaa alueen toimijoiden yhteistyötä.
– Opiskelijoiden, työpaikkojen, yritysten ja asukkaiden määrien kasvu kertoo, että Savilahdessa on imua. Tämä vetovoima on kymmenessä vuodessa kumuloinut jo yli miljardi euroa investointeja eri toimijoiden ansiosta.
Savilahden osaaminen on laaja-alaista kiertotaloudesta lääketieteeseen ja kokonaisturvallisuuteen
Savilahteen on sijoittunut osaamista etenkin kiertotaloudessa ja elinkaariajattelussa, terveyspalveluissa, vesialalla sekä turvallisuudessa, jotka vahvistavat osaltaan yhteiskunnan infrastruktuurin kehitystä, huoltovarmuutta ja tätä kautta kokonaisturvallisuutta.
Savilahdessa sijaitsee Itä-Suomen yliopisto, joka on lääketieteen ja muiden terveys- ja hyvinvointialojen suurin yliopistollinen kouluttaja Suomessa.
– Siellä tehty tutkimus ja alueen synergiaedut synnyttivät kansainvälisen FinVectorin lääketehtaan, jonne koulutetaan sopivaa työvoimaa Savilahden kampuksella. Tuleva toksikologian osaamiskeskus paikkaa puolestaan alan osaajapulaa, Niskanen kertoo.
Myös Savon ammattiopisto, Savonia-ammattikorkeakoulun Kuopion kampus sekä Kuopio Health ekosysteemin kotipesä sijaitsevat Savilahdessa.
– Uusia koulutusaloja syntyy koko ajan lisää, kuten teknologian, fysiikan ja datatekniikan alan diplomi-insinöörikoulutukset. Maisterikoulutus on alkamassa pelastusalan johtamisessa. Humanistinen ammattikorkeakoulu siirtyy Savilahteen vuonna 2026. Työpaikkoja ja osaamista löytyy yritysten lisäksi täällä sijaitsevista Valtion teknologian tutkimuskeskuksesta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta, Geologian tutkimuslaitoksesta (GTK) ja Ilmatieteen laitoksesta.
Kuopion vesiklusteri on esimerkki ammattikorkeakoulun, yliopiston, GTK:n, THL:n ja Luonnonvarakeskuksen yhteistyöstä. Vesiklusteri tukee vesiteknologian yrityksiä tuotekehityksessä ja testauksessa. Mittaus ja datan keruu rakennetaan osaksi alueen vesihuoltoinfraa.
– Savilahdessa toimivat ja yliopiston tutkimuksesta ponnistaneet yritykset tuottavat kaupallisia ratkaisuja esimerkiksi erittäin likaisten ja metallipitoisten jätevesien analysointiin sekä ympäristöystävälliseen puhdistamiseen, kertoo innovaatiopäällikkö Arto Holopainen Kuopion kaupungilta.
Ekosysteemisopimuksesta vivutusta Savilahden kehitystyölle
Savilahti on osa Kuopion kaupungin ekosysteemisopimusta, jossa kaupunki ja valtio ovat sopineet tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen kohdentamisesta.
Ekosysteemisopimuksen rahoituksella Kuopio on kehittänyt muun muassa Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskusta, jonka kautta voidaan tulevaisuudessa jakaa turvallisuustietoa ja vauhdittaa uusien innovaatioiden syntymistä.
– Ekosysteemisopimus on antanut Savilahden ekosysteemille selkeän vipuvarren, jonka vaikutus näkyy jo yli 26 miljoonan euron EU-hankesalkkuna. Savilahden alue toimii elävänä testialustana, josta syntyy parempia palveluja ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä innovaatioita, Arto Holopainen kertoo.
Lue lisää juttusarjan ideasta: Innokaupungit viestivät kaupunkikehityksen kärkihankkeista – juttusarja starttaa Tampereen Hiedanrannasta – Innokaupungit
Kaupunkikehityskohteet ovat tärkeitä paikkoja innovaatioekosysteemien kehittämiselle. Niissä kokeillaan uusia ratkaisuja, kehitetään liiketoimintaa ja rakennetaan kestävää kaupunkia. Kaupunkikehityskohteet on mainittu jokaisessa ekosysteemisopimuksessa.
Kuopion Innovaatioekosysteemisopimus – Business Kuopio
Pääkuvassa hankejohtaja Antti Niskanen. Kuva: Sanna Pietikäinen
