Neljä huomiota Euroopan alueiden ja kaupunkien viikolta
Riina Niemi, Tiina Ramstedt-Sen
Euroopan alueiden ja kaupunkien viikko (European Week of Regions and Cities) toi lokakuussa 2024 Brysseliin suuren joukon alueiden ja kaupunkien kehittäjiä, myös meidät. Tässä neljä huomiota tämän hetken keskusteluista, joita kävimme tapahtuman aikana.
1. Ekosysteemisopimusten, siinä missä kaiken muunkin kaupunkikehittämisen, pitää vastata ilmastonmuutoksen asettamiin haasteisiin
Kymmenestä ilmasto- ja ympäristötoimiin käytetystä eurosta kahdeksan menee paikallisille ja alueellisille toimijoille. Kaupungit ja alueet vastaavat 70 prosentista ilmastonmuutoksen hillinnän ja 90 prosentista ilmastonmuutokseen sopeutumisen politiikkatoimien toimeenpanosta. Näin sanoo EU:n alueiden komitean vuotuinen raportti alueiden ja kaupunkien tilasta. EU:n Green Deal on riippuvainen kaupunkien ja alueiden toimista eikä meillä ei voi olla politiikkasektoria (tai toimenpiteitä), joihin kaupunkien ilmastotavoitteet eivät vaikuttaisi.
Eurooppalainen kaupunkialoite (European Urban Initiative, EUI) on tehnyt selvityksen kestävän kaupunkikehittämisen tärkeimmistä aihepiireistä ja tuen tarpeista.
Älykäs ja tuottava kaupunki -otsikon teemoissa 70% vastaajista nosti prioriteettilistan kärkeen liikkumisen, eli sen, miten kaupungin kehityskohteissa näkyvät käveltävät tai pyöräiltävät kaupungit, vihreä joukkoliikenne, kestävä liikkuminen ja liikenteen hallinta. Vihreän kaupungin otsikon alla tärkein kehityskohde on ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Reilun ja oikeudenmukaisen kaupungin -teemoissa kohtuuhintainen asuminen nousi kehityskohteena ylitse muiden.
2. Olemme oikeassa joukossa, sillä kaikki puhuvat ekosysteemeistä
Puhumme sitten ilmastonmuutokseen sopeutumisesta, liikkumisen kestävyydestä tai jostakin muista yhteiskunnallisesti hankalista ja monimutkaisista ongelmista, niiden ratkaisemiseen tarvitaan koko kylä. Tai ekosysteemi. Miten sen haluaakaan sanoa.
Eurooppalaisen kaupunkialoitteen selvityksessä yksi tuen tarpeista liittyi monitasoiseen hallintoon.
Monitasoinen hallinto on politiikan ja päätöksenteon toteuttamista kansallisen, alueellisen ja paikallisen hallinnon kesken. Kun nämä hallinnon tasot toimivat hyvin yhdessä, erilaiset strategiat ja kehittäminen todennäköisemmin onnistuvat. Monimutkaiset yhteiskunnalliset haasteet vaativat päätöksentekoa ja tavoitteiden asettelua monelta hallinnon tasolta (alueellinen, kansallinen, EU-taso).
Käytännössä monitasoisen hallinnon organisointi ja yhteistyön edistäminen onkin sitten visaisempi juttu. Miten saamme luotua sellaisen keskusteluyhteyden ja yhteistyön eri tasojen välillä, että toiminta tukee toinen toistaan?
Suomalaisittain emme varmastikaan voi sanoa, että olemme pelanneet pelin läpi. Uskomme kuitenkin, että ekosysteemisopimusten myötä meillä on taatusti monta oppia ja onnistumistakin takataskussa. Monitasoisen hallinnon kysymykset toistuvat EUI:n työssä ja maasta toiseen. Haluammekin muistuttaa, että EUI:n Peer Review ja City-to-City -välineet ovat hyviä keinoja kertoa omasta osaamisesta tai hakea oppia muilta. Juuri nyt on auki Peer Review -haku, jossa haetaan vertaisarvioitavia ja arvioitsijoita!
Oli ilahduttavaa huomata, että kun puhutaan innovaatiotoiminnasta, keskustellaan nimenomaan ekosysteemeistä ja ekosysteemitason kysymyksistä. Suomalaisilla kaupungeilla on varmasti tässä keskustelussa annettavaa: Onhan meillä kaupungeilla keskeinen rooli elinkeinopolitiikan toimenpanossa sekä kannustimet kehittää innovaatioekosysteemejä.
Kuten Joint Research Centerin Research Officer asian hyvin kirkasti: kun yhteisöverotulot palaavat kaupunkeihin, kaupungeilla on motivaatio huolehtia osaajista ja yrityksistä. Sama malli ei ole käytössä kaikissa EU-maissa, jolloin kaupunkien rooli ekosysteemien kehittämisessä jää heikommaksi.
3. Ei ole toimivaa ekosysteemiä ilman koulutusta
Tekoäly ja omavaraisuus teknologiassa puhututti. Ja erityisesti se, löytyykö EU:sta riittävästi tekoälyyn liittyvää osaamista. EU:ssa on kunnianhimoisia aloitteita, kuten EIT Deep Tech Talent Initiative. Uudet teknologioiden myötä tarvitsemme myös osaamisen ennakointia. Esimerkiksi Genovan yliopiston robotiikan opiskelijoiden määrä on kasvanut kahdeksasta yli kahteen tuhanteen. Tällaisten muutosten ennakointi edellyttää yliopistoilta vuorovaikutusta ympäröivän yhteiskunnan kanssa.
Innokaupungeissakin osaavan työvoiman saatavuus ja koulutuksen kehittämiseen liittyvät kysymykset ovat nousseet hetkittäin esille. Silti ekosysteemisopimusten väliarvioinnin alustavien tulosten perusteella osaamisen ennakointi ja kehittäminen ei näyttäisi olevan Innokaupungit-kokonaisuudessa aivan yhtä painava tavoite kuin liiketoiminnan kehittäminen. Olisiko tarpeellista miettiä, miten myös näitä asioita voisi edistää ja tuoda hyvä esimerkkejä jo toteutuneista malleista?
Esimerkiksi Oulussa on suunniteltu H2koulu tarjoamaan lääkkeitä akuuttiin vetyosaajien pulaan ja jakaa tietoa eri organisaatioille. Osaamisen kehittämiseen liittyvä rahoitus tulee ESR+-rahastosta. Oulussa on onnistuttu kytkemään tuo rahoituslähde osaksi ekosysteemisopimuksen toteuttamista.
4. Eri rahoituslähteiden yhdistäminen on a) välttämätöntä ja b) vaikeaa muillekin
Euroopassa kaikki pyrkivät luomaan erilaisia rahoitus- ja hankeportfolioita toiminnalleen. Erilaisten rahoitusinstrumenttien hyödyntämiseen on panostettu työkaluilla ja resursseilla. Erilaisia rahoitusvälineitä on EU:ssa paljon. Myös rahoittajatahoja on monia. Osa EU-tason tavoitteista, kuten esim. New European Bauhaus –aloite ei pidä sisällään omaa rahoitusvälinettä, vaan aloitteen tavoitteita tuetaan olemassa olevilla rahoitusvälineillä, kuten Horisontti-rahoituksella. Vaatii kovaa työtä ymmärtää kokonaisuutta ja löytää omalle toiminnalle olennaiset välineet tästä viidakosta.
Juuri nyt Innokaupunkien koordinaation työpöydällä on useampi kansainväliseen yhteistyöhön ja rahoitukseen liittyvä askare, esimerkiksi:
- Haarukoimme tietolähteitä kotiutetulle EU-rahoitukselle
- Koitamme varmistaa, että kaupungit löytävät tuoreen EUI:n kansallisen yhteyspisteen ja hoksaavat hyödyntää Mervin osaamista: Lähde mukaan Eurooppalaiseen kaupunkialoitteeseen! – Innokaupungit
- Tuotamme vaikuttavuustarinoita vaikuttavista Innokaupunkien hankkeista myös englanniksi.
Jos haluat kuulla, mitä Innokaupunkien koordinaatiossa on tekeillä, yksi kätevä tapa on liittyä Howspace-alustalle: Innokaupunkien Howspace.
Kerromme mielellämme lisää myös ihan kasvotusten.
Lisätiedot
Riina Niemi
040 7080 178
riina.niemi@pirkanmaa.fi
Tiina Ramstedt-Sen
044 422 2266
tiina.ramstedt-sen@pirkanmaa.fi
