Miten Innokaupungit rakentavat turvallista ja kilpailukykyistä Suomea?  

Kokonaisturvallisuusajattelu tarkoittaa varautumista yhteiskunnan häiriötilanteisiin ja kriiseihin etukäteen. Kokonaisturvallisuus ei ole vain uhkien torjuntaa, vaan myös mahdollisuus rakentaa kestäviä ja kilpailukykyisiä kaupunkeja. 

Kokonaisturvallisuus suojaa yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja: henkistä kriisinkestävyyttä, johtamista, kansainvälistä ja EU-toimintaa, puolustuskykyä, sisäistä turvallisuutta, taloutta, infraa ja huoltovarmuutta sekä väestön toimintakykyä ja palveluita. Ennakointi turvaa elintärkeät toiminnot kaikissa olosuhteissa. Ennakointi vaatii strategista suunnittelua, koordinointia, hankintoja ja yhteistyötä. Se on siis laajempi kokonaisuus kuin pelkkä ”resilienssi”. 

Uunituoreen Eurobarometrin mukaan 38 % suomalaisista kaupunkilaisista koki, että eniten parannusta vaativat palvelut kaupungeissa liittyivät turvallisuuteen (security and safety). Sitäkin kipeämmin barometrin vastaajat toivoivat parannusta julkisiin palveluihin, kuten terveydenhuoltoon, jolla silläkin on elintärkeä rooli kokonaisturvallisuuden kentällä. 

Valtaosa kokonaisturvallisuuteen liittyvistä toimenpiteistä on paikallisia. Koska Innokaupungeissa asuu hieman yli puolet suomalaisista, ei ole lainkaan yhdentekevää, miten ne tarttuvat kokonaisturvallisuuteen. Tämän lisäksi ne ovat merkittäviä palveluiden ja turvallisuuteen liittyvien yritysten keskittymiä.  

Pitkistä perinteistä bisnestä?

Suomessa kokonaisturvallisuusajattelun mukaista varautumista on tehty ainakin viimeiset 20 vuotta. Erityistä on koko itsenäisyyden ajan säilytetty yleinen asevelvollisuus, 90-luvun alussa perustettu Huoltovarmuuskeskus, väestönsuojat ja aktiivinen järjestötoiminta. 

Suomessa varautumista ja turvallisuusharjoittelua tukee luottamus viranomaisiin ja kanssaihmisiin. Jos viranomainen ohjeistaa väestönsuojaan, on todennäköistä, että kansalainen tottelee hyvässä yhteisymmärryksessä. Turvallisuuskulttuurimme on jo valmiiksi hyvällä pohjalla. Demokraattisessa maassa myös valtion, kaupungin ja yritysten yhteistyö on luottamuksellista ja luontevaa. Oma haasteensa Suomella on tiedostaa totuttujen käytäntöjen bisnespotentiaali ja tuotteistaa se.

Turvallisuuden innovaatiotoiminta kaupungeissa 

Seitsemän Innokaupunkia päivitti ekosysteemisopimuksiaan tämän vuoden alussa. Päivitysten myötä moni korosti turvallisuusnäkökulmia osana ekosysteemikehittämistä.  

Innokaupungeista turvallisuuden on nostanut ekosysteemisopimukseensa yli puolet kaupungeista. Kokonaisturvallisuuden lisäksi kaksoiskäyttöteknologiat, kyberturvallisuus, ruokaturvallisuus, energiaomavaraisuus ja huoltovarmuus ovat turvallisuuteen liittyviä kaupunkien kehittämisen painopisteitä. 

Perusjuoni on edelleen sama: kaupungit voivat vauhdittaa yritysten ja korkeakoulujen kehitystoimintaa ja samalla rakentaa paremmin toimivia kaupunkeja. 

Kuopiossa kaupunki ja Savonia ammattikorkeakoulu rakentavat kokonaisturvallisuuden osaamiskeskuksen toimintamallin. Kyseessä on kansallinen asiantuntijaverkosto, jonka katseet ovat kansainvälisessä yhteistyössä. Kokonaisturvallisuuden teemaan kytkeytyvien hankkeiden volyymi maakunnassa on noin 20 miljoonaa euroa. Keskeisimpinä osa-alueina on terveys-, ruoka-, ilmasto- ja vesiturvallisuus.  
 
Lapissa pitkät maarajat Norjan, Ruotsin ja Venäjän kanssa sekä alati kasvavat matkailijavirrat motivoivat turvallisuusverkostoyhteistyötä. Lapin turvallisuusverkosto tapaa säännöllisesti ja ratkoo käytännön kysymyksiä. Mukana on monia toimijoita Sisäministeriöstä yhdistyksiin. Kehittämislistalla ovat ainakin matkailun turvallisuusviestintä ja simulaatiot ja turvallisuusharjoitukset. 

Jyväskylällä on pitkä historia puolustusteollisuudessa, mutta myös kyberturvallisuudessa ja suorituskyvyn parantamisessa. Kaupungissa onkin useita ei-puolustusteollisuuden yrityksiä, joilla on potentiaalia osallistua turvallisuuteen liittyvään innovaatiotoimintaan esimerkiksi kaksoiskäytön myötä.  Arctic Performance Network verkosto auttaa yrityksiä uuden osaamisen ja kaupallisen menestyksen kerryttämisessä mm. avoimen tiedonjaon, markkinamahdollisuuksien ja projektien muodossa. 

Tampereella on yli 30 puolustusteollisuuden yritystä ja turvallisuusalan yritykset vaihtavat yli miljardin vuodessa. Alan yritykset myös rekrytoivat aktiivisesti.  Lisäksi kaupungissa on liikkuvien työkoneiden teknologista edelläkävijyyttä ja insinöörien koulutusta. Uusi sirupilottilinja tukee osaltaan teknologista riippumattomuutta. Pirkanmaalla toimii myös turvallisuusklusteri, joka koostuu viranomaisista, tutkijoista, asiantuntijoista ja elinkeinoelämän vaikuttajista. Verkosto tukee yritysten ja tutkimustoiminnan yhteistyötä.

Yhteistyön tiivistämiselle on tarvetta 

Suomessa on useita kansallisia ja alueellisia verkostoja turvallisuuden teemassa – niin Innokaupungeissa kuin niiden ulkopuolella. Kattavista verkostoista huolimatta kaupunkien keskusteluissa toistuu tavoite tiivistää yhteistyötä alan ekosysteemeissä, auttaa yrityksiä pääsemään mukaan puolustusalan arvo- ja alihankintaketjuihin sekä houkutella alan yrityksiä sijoittumaan Suomeen. Tämä voi tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että yrityksiä tuetaan testaus- ja kehittämisalustojen käyttämisessä sekä yhteistyömahdollisuuksien ja suorituskykyyn liittyvien tarpeiden tunnistamisessa.  

Turvallisuuden kansallisessa ekosysteemissä eri alueilla on omat vahvuutensa. Hyvin kohdennettu yhteispeli palvelee yrityksiä TKI-toiminnassa ja tukee turvallisuutta kaupungeissa. 

Katso Kuopion tilaisuuden ohjelma ja esitykset täältä: Innokaupungit kokonaisturvallisuuden keskiössä 10.-11.6. – Innokaupungit 

 
Pääkuva: Innokaupunki-verkosto vieraili Savilahden liikunta- ja tapahtumakeskus Luolassa Kuopiossa 11.6. Luola toimii kriisitilanteessa väestönsuojana 6700 henkilölle.