Mika Kilpeläinen: Ekosysteemisopimus tuli hyvään aikaan
11.11.2026 •
Ekosysteemityö
Rajapinnoilla
Rajapinnoilla-juttusarjassamme nostamme esiin henkilöitä, jotka toimivat useassa eri roolissa kestävän kaupunkikehittämisen parissa. He toimivat esimerkiksi Innokaupunkien päättäjinä, mutta myös asiantuntijoina innovaatioekosysteemeissä.
Miltä kaupunkikehittäminen näyttää, kun kehittämistä tehdään eri roolien rajapinnoilla? Mika Kilpeläinen on Sotkamon kunnanjohtaja. Sotkamo on mukana Kajaanin ekosysteemisopimuksessa erityisesti liikuntateknologian osaamisessa.
Liikuntateknologiaan erikoistuminen lähti Sotkamossa liikkeelle siitä, että ympäristö oli tähän sopiva. Vuokatissa oli jo valmiiksi urheiluopisto, urheilulukio sekä sellaiset tilat ja olosuhteet, joita testauksessa ja tutkimuksessa tarvittiin. Liikuntaan ja hyvinvointiin erikoistunut Snowpolis-kehittämisyhtiö perustettiin alueelle 2000-luvun alkupuolella. Sen kumppaniksi saatiin Jyväskylän yliopisto. Aluksi toiminta keskittyi puhtaasti lumeen ja jäähän liittyvään tutkimukseen sekä esimerkiksi suksen luistoon liittyviin asioihin. Melko nopeasti mukaan tuli myös maisterikoulutus. Nykyisin Jyväskylän yliopiston kautta valmistuu vuosittain myös yksi tai kaksi tohtoria. Snowpoliksen rakennuksessa sijaitsevat yliopiston laboratoriot, tutkimustilat ja testiasemat.
1. Kerro vähän taustastasi ja roolistasi kaupungin ekosysteemikehittämisessä.
Olen kunnanjohtaja ja elinkeinojen kehittäminen on tietenkin kunnanjohtajan yksi keskeinen työtehtävä ja rooli. Ekosysteemisopimuksen toteuttaminen on tapahtunut Vuokatin liikuntateknologian yksikössä, ja minä olen yleensä se linkki yliopiston suuntaan.
Yhteistyö Jyväskylän Yliopiston väen kanssa on helppoa. Esimerkiksi nykyään työelämäprofessorina Vuokatissa työskentelevä Olli Ohtonen on aiemmin ollut Sotkamon kunnan ylläpitämässä Vuokatti-Ruka Urheiluakatemiassa valmentajana sekä asiantuntijana. Hän on hyvä esimerkki siitä, kuinka oman kilpaurheilija- ja valmentajauran kautta on kasvettu tutkimuksen ja kehitystyön ytimeen.
Kun Kajaanin ekosysteemisopimusta on lähdetty aikanaan tekemään, niin olen ollut Sotkamon kunnan osalta sitä valmistelemassa ja mukana kirjoittamisessa. Ja tietenkin olen ollut tekemässä päätöksen valmistelua kunnanhallitukseen hyväksyttäväksi, että lähdetään mukaan tämmöiseen kokonaisuuteen.
2. Miten kaupunki- tai innovaatiokehittäminen näkyy työpöydälläsi?
Istun osin molemmilla palleilla eli asioiden valmistelijana, mutta sitten myös tietyissä asioissa päättäjän roolissa. Kunnanjohtajan roolissa voi suoraankin päättää aika paljon asioita. Minun tehtäväni kunnanjohtajana on tehdä meidän talousarvion antamissa raameissa päätöksiä yksittäisistä hankkeista ja kunnan osallistumisesta niihin. Kuulen asiantuntijoita yliopiston ja urheiluakatemian puolelta ja vertaan miten mahdollinen hanke tukee ja edistää niiden tarpeita sekä on meidän kuntastrategian tavoitteiden mukaista. Varmistan, että kunnan rahoitusosuudet ja muut käytännön järjestelyt ovat kunnanvaltuuston hyväksymän budjetin mukaisia.
3. Minkä esimerkin nostaisit esiin Sotkamon onnistuneesta ekosysteemikehittämisestä?
Vuokatissa tämä kokonaisuus voitiin yhdistää jo olemassa olevaan ekosysteemiin. Meillä on Suomen ainoa virallinen lumilajien olympiavalmennuskeskus. Siellä on tehty paljon tämän tyyppisiä toimenpiteitä eli tutkimusta ja TKI-toimintaa jo aiemmin. Ekosysteemisopimuksen avulla on kuitenkin pystytty viemään asioita uudelle tasolle ja tuomaan uusia näkökulmia olemassa olevaan tutkimus- ja kehittämistyöhön esimerkiksi urheilun ja urheiludatan ympärille.
Muistan, että jo ennen innovaatioekosysteemisopimusta pohdittiin samoja asioita.
Ekosysteemisopimus toi hyvän työkalun. Se näkyy esimerkiksi Jyväskylän yliopiston tutkimustyössä, joka hyödyttää Vuokatin urheiluakatemiaa ja olympiavalmennuskeskusta.
Toinen esimerkki liittyy hulevesiin. Kunnassa on ollut ongelmia kesän rankkasateiden aikana hulevesien hallinnassa. Kunnan näkökulmasta HUDA-hankkeesta on saatu tietoa ja dataa, joiden avulla on pystytty perustelemaan investointitarpeita.
Tällä hetkellä toteutamme keskustan alueella investointeja. Taajamassa on käynnissä pääkadun viereisen kadun suuri remontti, jolla parannetaan hulevesien käsittelyä. Hankkeesta saatu tieto oli taustalla tukemassa tätä työtä ja auttanut viemään asiaa eteenpäin melko nopeasti.
4. Minkälaista yhteistyötä Sotkamossa tehdään innovaatioekosysteemien parissa? Onko jotakin erityisen toimivaa keksitty?
Ehkä merkittävin asia on se, että vaikka ekosysteemisopimuksessa ovat Sotkamon kunta ja Kajaanin kaupunki, mukana on myös yhteistyö Jyväskylän yliopiston kanssa. Mielestäni se on aika poikkeavaa tämän kokoisessa kunnassa, jossa on reilu 10 000 asukasta. Meillä on yliopistotoimintaa sekä tutkintoon johtavaa koulutusta, kuten maisteri- ja tohtorikoulutusta. Tätä kautta on voitu vahvistaa toiminnan jatkuvuutta. Se on yliopistollekin lisäresurssi ja voimavara. Innovaatioekosysteemisopimuksen avulla voidaan osaltaan varmistaa, että yliopiston toimintaa on täällä myös tulevina vuosina. Sillä on todella suuri merkitys pienelle kunnalle.
Jos miettii oppeja tulevaisuutta varten, olemassa olevien organisaatioiden on yleensä helpompi viedä asioita eteenpäin kuin perustaa kokonaan uusia rakenteita sitä varten. Meillä oli jo valmiina ekosysteemissä Jyväskylän yliopisto ja CEMIS, jossa ovat mukana Jyväskylän yliopisto ja Oulun yliopisto. Valmiit rakenteet tekevät sopimuksen hyödyntämisestä paljon helpompaa.
5. Valtion ja kaupunkien väliset ekosysteemisopimukset ovat suunnanneet ekosysteemikehittämistä vuodesta 2021. Miten ekosysteemin kehittäminen on muuttunut tänä aikana?
Toimintaa on pystytty suuntaamaan joustavasti eri teemojen sisällä. Kun tätä kokonaisuutta valmisteltiin vuonna 2020, tuskin kukaan osasi ennakoida esimerkiksi puolustusteollisuuteen liittyviä tarpeita tai niiden ympärille syntyvää tutkimus- ja kehittämistyötä. Ne nousivat esiin vuoden 2022 jälkeen. Kesti jonkin aikaa ennen kuin tutkimusta ja muuta toimintaa puolustusteollisuuden ympärillä saatiin käyntiin, mutta innovaatioekosysteemisopimus tarjosi myös tähän yhden kanavan. Sen kautta uusia teemoja voitiin ottaa mukaan, kun maailma muuttui.
Alkuvaihetta vaikeutti se, että emme päässeet liikkeelle aikataulun mukaisesti. Siitä seurasi päällekkäisyyttä, koska hankkeiden käynnistyminen viivästyi. Meillä oli tietty rahoitus varattuna, mutta uusia avauksia ei oikein voitu tehdä, koska aiemmat hankkeet olivat edelleen käynnissä. Sama tilanne oli osittain myös Kajaanissa. Jos alku olisi ollut joustavampi, olisimme ehtineet tehdä useampiakin uusia avauksia matkan varrella.
6. Jos ajattelet alan yritysten toimintaedellytysten parantamista, missä asioissa kaupungin olisi ensiarvioisen tärkeää pystyä auttamaan? Millaista osaamista se vaatii?
Minusta kaupungin tai kunnan yksi tärkeimmistä rooleista on löytää oikeat yrityskumppanit ja toimia tiedonvälittäjänä yrityskentän suuntaan.
Yrittäjille ja yrittäjäjärjestöille voidaan pitää erilaisia esityksiä hankerahoituksesta, mutta jos asia ei ole juuri silloin ajankohtainen, se helposti unohtuu. Kun tarve myöhemmin tulee vastaan, mahdollisuuksia ei välttämättä muisteta. Tässä kunnalla on tärkeä rooli. Meidän pitää olla tietoisia yrityskentästä ja sen tarpeista.
Voimme myös välittää yrityskentän kehittämistarpeita esimerkiksi yliopistojen suuntaan. Tärkeää on myös tuntea omat toimialat sekä yritysten resurssit ja mahdollisuudet. Varsinkin pienemmillä paikkakunnilla, mutta myös Suomessa yleisesti, haasteena on se, että meillä on paljon yksinyrittäjiä ja mikroyrityksiä. Niissä ei useinkaan ole aikaa tutkimus- ja kehittämistyöhön. Kaikilla yrityksillä ei myöskään ole halua kasvaa.
Jos meillä olisi enemmän keskisuuria tai hieman pienempiä kasvuhakuisia yrityksiä, se auttaisi viemään koko maata eteenpäin. Näiden yritysten tunnistamisessa kunnilla ja kaupungeilla on tärkeä rooli. Uskon, että kokonaiskuva yrityskentästä on usein juuri kuntien organisaatioilla kaikkein paras.
7. Millainen visio sinulla on innovaatiotoiminnan tulevaisuudesta Sotkamossa. Mitä toivot saavutettavan seuraavien vuosien aikana?
Toivon, että innovaatiotoiminnan kautta syntyy myös kokonaan uusia avauksia. Niiden vaikutukset näkyvät kuitenkin usein vasta pitkällä aikavälillä.
Tavoitteena on, että saisimme tulevaisuudessa enemmän yrityksiä mukaan kehittämistoimintaan. Olemme eläneet jo useita vuosia tilanteessa, jossa monet yritykset ovat joutuneet vähentämään kehittämiseen ja markkinointiin käytettyjä resursseja. Toivoisin, että tulevina vuosina yritykset rohkaistuisivat jälleen lähtemään kunnolla mukaan kehittämiseen.
8. Miten muuttaisit tapaa, jolla innovaatiotoimintaa koitetaan Sotkamossa vauhdittaa?
Minusta on hyvä, että sekä yrityksillä että kunnilla on hankkeissa oma rahoitusosuutensa. Se sitouttaa toimijat mukaan tekemiseen. Uskon kuitenkin, että toimintaa voisi vauhdittaa, jos tuen osuus olisi hieman suurempi ja yritysten tai kuntien oma rahoitusosuus hieman pienempi. Varsinkin pienemmille yrityksille jo muutaman tuhannen euron panostus voi olla vaikea järjestää, puhumattakaan suuremmista summista. Jos tavoitteena on toteuttaa kunnollisia kehittämishankkeita, tämä voi hidastaa mukaan lähtemistä.
9. Minkä neuvon tai toiveen lähetät muihin ekosysteemikehittämistä tekeviin kaupunkeihin Suomessa?
Minusta olisi hyvä, että nyt kun innovaatioekosysteemejä on rakennettu ja kehitetty jo pidempään, järjestettäisiin laajempi yhteinen tilaisuus. Tiedän, että kokemuksia, oppeja ja tuloksia on vaihdettu eri toimijoiden välillä, mutta voisi olla hyödyllistä koota niitä yhteen vielä laajemmin esimerkiksi seminaarissa. Jokainen voisi esitellä muutaman parhaan onnistumisensa. Näiden pohjalta voitaisiin käydä keskustelua. Se voisi olla kiinnostava jatko tälle työlle.
Tilaisuuden olisi hyvä olla riittävän laaja. Mukana pitäisi olla myös päättäjiä. On tärkeää, että ne, jotka tekevät rahoitukseen liittyviä päätöksiä, näkevät ja kuulevat tuloksia suoraan toimijoilta.
Kuva: Kimmo Rauatmaa
