Kokkolasta löytyy Pohjois-Euroopan suurin epäorgaanisen kemianteollisuuden ekosysteemi
Innokaupunkien verkosto vieraili Kokkolassa 25. toukokuuta.
Innokaupungit pääsivät tutustumaan 25.5. Kokkola Industrial Parkiin, joka on Pohjois-Euroopan suurin epäorgaanisen kemianteollisuuden ekosysteemi. Suurteollisuusalueella on harjoitettu synergistä kiertotaloutta jo yli 50 vuoden ajan yritysten tuotantoprosesseissa sekä niissä syntyvien sivutuotteiden jatkokäsittelyssä.
Alueella toimii 21 teollisuuslaitosta sekä yli 60 tuotantoyritysten ydintoimintoja tukevaa palveluyritystä, jotka työllistävät yhteensä yli 2400 henkilöä. Suurteollisuusalueella on kooltaan 700 ha, mikä arkijärjellä tarkoittaa n 1000 jalkapallokentän kokoa. Alueen kyljessä on Suomen suurimmat irtotavara- eli bulkkisatama sekä transitoliikennesatama ja Suomen 3. suurin yleissatama, jonka syväväylä on juuri ruopattu 14 metriin.
Alueella toimii myös oma vesi- ja sähkölaitos sekä mm. palokunta ja työterveysasema. Upea kokonaisuus herätti ansaittua ihailua vierailijoissa.
Akkukemian alan osaamisen kehittäminen sekä kriittisten sivuvirtojen hyödyntämis- ja liiketoimintapotentiaali nousevat luonnollisiksi painoisteiksi myös Kokkolan ekosysteemisopimuksessa. Kaupungin kehitysjohtaja Jonne Sandberg sekä Jervois Finlandia ja KIP ry:tä edustava Director of Plant Support & Administration Thomas Slotte avasivat ansiokkaasti Kokkolan ainutlaatuisen ekosysteemin pitkäjänteistä kehitystyötä kaupungin ja yritysten näkökulmasta.
Iltapäivällä paneuduimme myös konkreettisiin rahoitusmahdollisuuksiin yrityslähtöisen ekosysteemin rakennustyössä. Business Finlandin Aki Parviainen herätteli kuulijoita luvuilla Suomen TKI-menojen reaalikehityksen laskusta vuosituhannen alusta sekä tuottavuuden kasvun sakkaamisella vuoden 2007 jälkeen. Parviainen painotti myös kansainvälisen kilpailun tärkeyttä ja kirkkaan kärjen kovuutta, ja nosti avuksi esiin BFn hyödyllisen ja merkittävän veturirahoituskonseptin.
Gitte Meriläinen antoi informatiivisen katsauksen ELY-keskuksen yritysrajapinnan rahoituksiin, joista innokaupunkilaisten kannattaa tsekata mm. toimintaympäristön kehittämisavustus. Lopuksi Lappeenrannan kaupungin asiantuntija Hanna Saira ja Grant Writer Anas Zyadin esittelivät tehokasta toimintamalliaan ja tuloksia siitä, miten Horisontti-hakuihin on kaupungilla panostettu yhteistyössä korkeakoulujen kanssa.
Kirsikkana kakun päälle Kokkolan hankekoordinaattori / auktorisoitu matkaopas Marjo Rahikka avasi meille kävelykierroksella mielenkiintoisia näkymiä kaupungin historiaan.
Kaunis kiitos Piia Isosaaren luotsaamalle Kokkolan tiimille, joka mahdollisti meille mieleenpainuvan päivän!
Iltapäivän esitysten diat:
– Yrityslähtöisyys ekosysteemien kehittämisessä (Ecosystem Lead Aki Parviainen, Business Finland)
– Katsaus yritysten kehittämisavustuksiin (yritysasiantuntija Gitte Meriläinen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus)
– Kokkolan elinkeinoelämän näkökulma (Director of Plant Support & Administration Thomas Slotte, Jervois Finland/KIP ry)
– Kokkolan ekosysteemisopimus ja Akkukemian vetovastuuhanke (kehitysjohtaja Jonne Sandberg, Kokkolan kaupunki)
– Lappeenrannan malli kansainvälisen rahoituksen kehittämiseksi
