Kaupunkifoorumi: ”Vantaa on Suomen nopeimmin muuttuva kaupunki”

Vuoden 2024 kansallinen kaupunkifoorumi tarjosi laajan kattauksen kaupunkien näkymiin ja kehittämistyöhön, josta ei haasteet lopu. Kuntaministeri Anna-Kaisa Ikonen muistutti, että kaupunkipolitiikka on koko yhteiskunnan voimavara.

Mitä jäi mieleen vuoden 2024 kansallisesta Kaupunkifoorumista? Palauta mieleen kuulemaasi tai tutustu alla Innokaupunkien koordinaation nostoihin kaksipäiväisen tapahtuman annista:

Suomi tarvitsee enemmän Vantaata

Vantaa on Suomen kansainvälisin kaupunki. Joka neljäs asukas ja 75 % uusista asukkaista on äidinkieleltään muu kuin suomen- tai ruotsinkielinen. Kaupungissa puhutaan kaiken kaikkiaan 120 eri kieltä.

Tiesitkö tätä? Vantaalla on nuoren väestön ansiosta terve ikärakenne, paljon kansainvälisiä osaajia, keskimääräistä parempi työllisyysaste ja tavallista korkeammat keskitulot. Suomen 4000 kansainvälisestä yrityksestä 700 on Vantaalla. Aloittavia yrityksiä on enemmän kuin lopettavia. Vantaa kisaa Espoon kanssa Suomen nopeimmin kasvavan kaupungin tittelistä. Kaupunginjohtaja Pekka Timosen sanoin Vantaa on Suomen nopeimmin muuttuva kaupunki.

Lentokentän alue on maan toiseksi suurin työpaikkakeskus, jossa tehdään 3 % Suomen BKT:sta. Tulevaisuudessa lentokentälle kulkee myös ratikka, kun poikittaisliikenne rakentuu Itä-Helsingin Mellunmäestä alkaen.

Suomi tarvitsee lisää osaajia, jotka myös jäävät tänne

92 % kansainvälisestä työvoimasta saapuu töihin kaupunkeihin. Suurin osa on töissä kansainvälisissä yrityksissä. Eniten kv-osaajia meille on tullut Virosta, Intiasta, Venäjältä, Kiinasta ja Saksasta. Osaajien saaminen Suomeen vähentää yritysten toimintojen siirtymistä muihin maihin.

Kansainvälistä rekrytointia ei vielä kovin hyvin osata Suomessa. Kielikoulutuksessa ja tulijoiden tietämyksessä palveluista on vielä parannettavaa.

Huomio! Suomeen tulevista kansainvälisistä osaajista 60 % on lähtenyt täältä 10 vuoden kuluttua saapumisesta. Esimerkiksi opiskelijoiden pitovoimassa on paljon tekemistä. Yritysten inklusiivisuudessa on myös yhä kehitettävää.

Kansainvälisen työvoiman tutkimista vaikeuttaa se, että tilastoaineisto on vaillinaista. Tarkka tilannekuva puuttuu.

EU-rahoitusta ja verkostoja kannattaa hyödyttää entistä laajemmin

Kaupunkien kannattaa tutustua ja osallistua eri EU:n ohjelma-aloitteisiin, verkostoihin ja rahoitusmahdollisuuksia. Esimerkiksi European Urban Initiative (EUI), Horisontti-rahoitus, ERRIN, Horisontti Euroopan EU-missiot, Eurocities-verkosto.

Tulevalla EU-ohjelmakaudella korostuvat kilpailukykyyn ja turvallisuuteen liittyvät asiat ja teollisuuden viherryttäminen. Kaupunkien rooli on merkittävä, sillä paikalliset innovaatiot ja yhteistyö teollisuuden kanssa korostuu.

Anna-Kaisa Ikosen sanoin parhaimmillaan kaupungit ovat muutoksen ajuri.

Innokaupunkien oma ohjelma alkoi heti Kaupunkifoorumin jälkeen vierailulla Solar Foodsiin ja jatkui perjantaina klusterikehittämisellä. Lue tapahtuman parhaat palat: Innokaupungit Vantaalla – Parhaat palat – Innokaupungit