Haagin-opintomatka: Kolme havaintoa urbaanista innovaatiopolitiikasta 

Innokaupunkien ekosysteemikehittäjät tekivät opintomatkan Haagiin. Kansainvälisen rauhan ja oikeuden kaupunki on tunnettu instituutioistaan, mutta Haagin taloudellisen toimeliaisuuden ytimessä on myös liiketoiminnan ja paremman maailman tekemisen yhdistäminen. Sen toteuttaminen käytännössä sai myös Innokaupunkien osallistujat pohtimaan missiolähtöisyyden mahdollisuuksia. 

1. Tavoitteiden kunnianhimoisuus ja ratkaisukeskeisyys inspiroivat 

Hollantilaiset osaavat asettaa tavoitteita. Tavoitteiden selkeys ja konkreettinen ratkaisukeskeisyys puhuttelivat suomalaisia osallistujia. Reflektiossamme kuuluivat sanat kuten talous, vauhti ja nälkä, kun puhuimme tavoitteista ja niiden eteen työskentelystä. Hyvänä esimerkkinä tästä pidimme mm. Innovation Quarterin panostuksia valittuihin ekosysteemeihin. 

Totesimme, että on osin semantiikkaa, puhutaanko missioista, tavoitteista tai edes visiosta. Tärkeää on, että päämäärät ovat riittävän selkeitä, mutta kuitenkin joustavia, jotta ne yhdistävät ja aktivoivat toimijoita samaan suuntaan. Sitoutuminen näkyy myös rahassa.  

Emme välttyneet vertaamasta missiolähtöisyyttä Suomessa tehtyyn päätökseen TKI-investointien nostamista neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Se on toki saanut laajasti erilaiset TKI-toimijat aktivoitumaan, muttei vielä tarjoa juurikaan eväitä yhteisen tekemisen suunnan määrittämiseen. Toki esimerkiksi kaupunkien ilmastotavoitteet suuntaavat toimintaa ja esimerkiksi energiaratkaisuiden osalta olemme etumatkalla. 

Mazzucatolaisittain missiot ovat saavutettavissa olevia askelia kohti suurempia haasteita, ja ne vaativat yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Yhteistyön laajuus ja siihen panostaminen teki meihin vaikutuksen, oli kyse sitten eurooppalaisesta, kansallisesta tai paikallisesta yhteistyöstä. Vaikutelmamme oli, että Suomessa tehdään asioita sirpaleisemmin, vaikka ne voisi yhdistää saman sateenvarjon alle osaksi yhteisiä tavoitteita ja suurempia kokonaisuuksia.  

2. Hallinnollisesta pääkaupungista kestäväksi innovaatiokaupungiksi 

Haagissa on noin 560 000 asukasta ja se on Hollannin kolmanneksi suurin kaupunki. Kaupunkia haastavat energiankäyttöön ja ilmastonmuutokseen liittyvät kysymykset, mutta myös sosiaaliset haasteet, kuten sosiaalinen eriytyminen tai köyhyyden lisääntyminen. Väestöennusteissa Haagiin muuttaa vuoteen 2040 mennessä 100 000 uutta asukasta. 

Kaupunkikehityksen keskiössä on strategia Work, Learn & Innovate, jossa kaupungin kehitystä peilataan erilaisten toimintojen yhtymäkenttänä. Kaupungin keskustaa laajentava Central Innovation District -suunnitelma kokoaa yhteen nämä toiminnot keskeiselle, kolmen nykyisen rautatieaseman väliselle alueelle yli 40 rakennuskohteeseen. Mittakaava on huima, kaikkinensa kehitysalueet vastaavat kooltaan viittä Tampereen Hiedanrantaa. Kaupungin uudistuva keskusta luo edellytyksiä hallinnolliselle pääkaupungille uudistua koulutuksen, innovaatioiden ja liike-elämän keskukseksi. 

 Kestävyysajattelu toteutuu uudistuvassa ja urbaanissa ympäristössä suosimalla kevyttä liikennettä ja siirtymällä maakaasusta maalämpöön. Autoparkkeja rakennetaan maan alle, ja yhteiskäyttöautojärjestelmä kannustaa jakamaan kulkuneuvoja. 

Yksittäisiä ratkaisuja kiinnostavampaa oli tapa, jolla Central Innovation Districtin kaupunkikehitys sidottiin talouden kehittämiseen, ja päin vastoin. Haagilaiset muotoilivat muutoksen itse niin, että he ovat siirtyneet paikallisesta elinkeinopolitiikasta urbaaniin innovaatiopolitiikkaan, jossa innovaatiotoiminta on keino nopeuttaa kaupunkien haasteiden ratkaisemista. Käytännössä se mm. tarkoittaa, että Haagissa pitää vahvistaa innovaatiotoiminnan paikkojen, erilaisten ohjelmien ja kumppaneiden välistä yhteyttä. 

3. Shakkia monella laudalla 

Missiolähtöinen toiminta edellyttää usean ihmisen samansuuntaista strategista suunnittelua, ohjelmointia, toimeenpanoa ja käytäntöjä. Toimijoille se on vähän kuin pelaisi shakkia samaan aikaan usealla pelilaudalla. Samaan aikaan, kun ratkot ilmastonmuutoksen kaltaisia yhteiskunnallisia haasteita, ratkottavanasi on myös paikallisia ongelmia ja toimeenpanon kysymyksiä.  

 Matka oli hyvä muistutus, että ylläkuvattu shakin moniottelu on yhteistyötä moneen suuntaan. Ja siihen on käytettävä aikaa. Ihmiset eivät sitoudu hetkessä ja verkostoissakin asioita omistavat niihin nimetyt ihmiset. Esimerkiksi Deal Makerit City Dealseissa tai Case Ownerit Living Lab Scheveningenissa. Ja aivan yhtä tärkeää kuin on kehittää ratkaisua, on varmistaa, että ratkaisusta ollaan kiinnostuneita myös päätöksentekijöiden shakkilaudalla.  

Mistä olikaan kyse?  

Matkan tavoitteena oli tutustua Alankomaiden missiolähtöiseen innovaatio- ja kaupunkipolitiikkaan käytännön tasolla.  

Matkassa oli mukana 25 ekosysteemikehittäjää, jotka tekevät päivittäin töitä sen eteen, että samanaikaisesti yritysten toimintaympäristöt kehittyvät ja kaupunkien kyky vastata niitä koskeviin ongelmiin paranee.  

Mahdollisuus peilata omia ajatuksiaan muiden kanssa ja puhua ja sanoittaa omaa  työtä oli tärkeä osa matkaa. Niinpä kiitokset vielä matkalle osallistuneille antoisista keskusteluista ja aktiivisesta panoksestanne!  

Haagin-opintomatkan kohteet ja esitykset löydät tapahtumasivulta: Oppimismatka Alankomaihin 11.-13.2. – Innokaupungit