Färsaarten oma ”Slush” levitti luovan ajattelun voimaa
Olli Voutilainen
19.05.2026 •
Ekosysteemityö
Tapahtuman avasivat kepeän tennisotttelun tapaisella keskustelulla kaksi saarilta lähtöisin olevaa menestynyttä sarjayrittäjää Heini Zachariassen ja Robin Daniels. Zacharianssen on tullut tunnetuksi mm. Vivino-palvelustaan, joka on globaali viinien markkinapaikka verkossa ja yhteisö mm. viinien arvioimiseen. Daniels puolestaan on ollut palkkatyöläisenä LinkedInissä, jonka koki lopulta liian varovaisesti uudistuvaksi yritykseksi, ja tarjoaa nykyään digitaalista sparrausta ja konsultointia yritysten henkilöstövastaaville Zensai-nimisessä firmassaan.
Yksi keskustelun viesti oli, että on virhe ajatella, että parhaita startup-yrityksiä olisi maailmassa liikaa ja menestyminen olisi siksi mahdotonta. Osaamisella mitaten kyllä, mutta rohkeudella ja uskolla omaan innovaatioon mitaten parhaita on vain kourallinen.
Tonikin merkitykselle kuvaavaa oli se, että tämä vuosi oli järjestäjien mukaan ensimmäinen, jolloin innovaatioon tähtäävien yritysten määrä Färsaarilla ylitti kalastussektorin yritysten määrän. Paikka, joka ennen oli tunnettu termillä ”land of maybe”, on Tonik-tapahtuman myötä muuttunut ilmapiiriltään, ja Tonikiin osallistuu vuosi vuodelta enemmän nuoria yrittäjiä.
Monilla färsaarelaisilla firmoilla on sisäinen taipumus, kytevä palo innovoida, sanoi saarten pääkaupungin Torshavnin nuori kaupunginjohtaja Elsa Berg paneelikeskustelussa.
Tonik onkin varmuudella saanut myönteistä kuplintaa aikaan, mutta parannettavaakin löytyi. Keinoja innovaatioekosysteemin vahvistamiseksi voisivat olla esim. pääomien saatavuuden parantaminen ja T&K-verovähennys, josta on Islannissa saatu hyviä kokemuksia, ja jossa vähennys potkaisi innovaatiotoiminnan käyntiin.
Ernesto Ciarra puhui luovuuden roolista innovoinnissa ja siitä, miten totutut käyttäytymiskaavat voidaan muuttaa. Hänellä olikin aiheelleen katetta, sillä 2000-luvun alkuvuosina Nokiassa ollut tuotekehittäjä sai silloiselta työnantajaltaan komennuksen lähteä Piilaaksoon opettelemaan, miksi Apple oli niin menestynyt. Ciarra oli päätynyt yksinkertaiseen johtopäätökseen, jonka hän esitti matemaattisen kaavan muodossa: innovaatio syntyy luovuuden, toteutuksen ja vaikutelman summana. Jos mikä tahansa kolmesta puuttuu, ei arvoa tuottavaa innovaatiota synny. Ciarran lausekkeen voisikin tiivistää suomalaisittain tuttuun muotoon, jossa innovaatio on inspiraatiota, perspiraatiota ja myös vaikutuksen tekevää muotoilua ja paketointia.
Tietenkin myös tekoäly oli teemojen joukossa varmana tärppinä. Tällä kertaa kuitenkin useassa esityksessä myös näkökulmasta, joka korosti kriittisen ajattelun tarvetta. Thorey V. Poppe perustamastaan Alda-yrityksestä purki tätä havainnollisesti osiin. Poppen yksi ydinsanoma oli että kun ajattelu ulkoistetaan tekoälylle, luovuus kärsii. Omaperäisyys on samalla vaarassa kadota, ja samalla voi hävitä tekijyyden mukanaan tuoma kytkös luotuihin tuotteisiin. Tekoälyn käytössä tarvitaankin psykologista turvallisuutta, jota saavat aikaan kriittinen ajattelu ja ketterä mielenlaatu.
Olli Voutilainen
työ- ja elinkeinoministeriö
Kirjoittaja vieraili Färsaarilla ja osallistui Tonikiin Vestnordenfonden-rahaston hallituksen jäsenen ominaisuudessa. Rahasto tarjoaa pk-yrityksille lainoja Färsaarilla ja Grönlannissa painottuen pääkaupunkien ulkopuolisten alueiden elinkeinoelämän kehittämiseen. Rahasto on toimintansa aikana auttanut satoja yrityksiä kasvamaan uudelle toiminnan tasolle.