Blogi: Kahdeksan kysymystä, jotka Turku herätti
Riina Niemi
18.06.2024 •
Ekosysteemityö
Innokaupunkien yhteinen oppimisen paikka oli viime viikolla Turussa. Tilaisuus avasi näkymiä Turun ekosysteemityöhön maakuntatasoisesta TKI-suunnittelusta aina hanketasolle asti. Kurkkaa kahdeksan kysymystä, niin tiedät, mistä Turussa puhuttiin ja millaisia pohdintoja päivä herätti.
1. Millaisia kyvykkyyksiä innovaatioekosysteemien johtaminen edellyttää?
Anna Kivinen tiivisti Turun ekosysteemityön tavoitteelliseksi, strategisesti mietityksi innovaatioverkostojen johtamiseksi.
Verkostotyö on hiljaista puurtamista, josta ei useinkaan saa palkintoa. Se on hidasta, työlästä ja epämääräistä. Mutta usein ratkaisevaa vaikkapa sellaisella hetkellä, kun uusia avauksia tehdään.
2. Mikä on kaupunkien kärkihankkeiden rooli ekosysteemityössä?
Kuopion Savilahti, Tampereen Hiedanranta, Jyväskylän Hippos, Turun tiedepuiston alue ja niin edelleen. Ekosysteemisopimuksilla on monessa kaupungissa niin kutsuttu tilallinen ulottuvuus, jota voisi kutsua myös kärkihankkeeksi. Niidenkin merkitystä tarkastellaan väliarvioinnissa.
Työ- ja elinkeinoministeriön Mika Pikkarainen avasi puheenvuorossaan muun muassa väliarviointia ja T&K -rahoitussuunnitelmaa.
3. Miten innovaatioekosysteemien kehittäminen liikuttaa pehmeään kilpailukykyyn liittyviä tekijöitä?
Alueiden kilpailukykyyn kuuluu sekä kovat että pehmeät tekijät, muistutti Timo Aro, kun hän purki alueen kilpailukykyä osiin. Kovat tekijät, kuten taloudelliset indikaattorit ja infrastruktuuri, ovat helpommin mittavissa. Niihin myös vedotaan usein. Kuitenkin yhtä tärkeitä, vaikka vaikeammin mitattavia, ovat pehmeät tekijät kuten ilmapiiri, elämykset ja arjen toimivuus.
Osaajien houkuttelu ja niiden pitäminen alueella on jokaisen Innokaupungin haaste. Kun ihmiset miettivät sijaintiinsa liittyviä päätöksiä, niin kysymykset eivät liity T&K-investointien määrään, vaan siihen paljonko on etnisiä ravintoloita tai uimahalleja alueella.
Aro totesi, että sellaiset paikat tai alueet ovat vahvoilla, jotka pystyvät yhdistämään pehmeitä ja kovia kilpailukyvyn tekijöitä.
Kaupungeilla onkin varsin erilaisia tilanteita, kun ne kilvoittelevat esimerkiksi osaajien houkuttelussa sekä heidän pitämisessään. On etuja, joihin voi vaikuttaa.
Ja on etuja, jotka ovat vahvistuneet monien vuosikymmenten, ellei satojen aikana. Tällaisia ovat Aron mukaan ns. alkuetu, sijaintietu ja demografinen etu.
Alkuetu kuvaa historiallista pitkää kaarta, johon keskittymät ovat alkaneet syntyä. Ja sillä on väliä, ollaanko liikenteellisesti tai muuten solmukohdassa. Tai miten solmukohta voi yhtäkkiä muuttua reuna-alueeksi. Demografista etua on esimerkiksi muuttovoittoalueilla.
Näiden etujen jälkeen sijaa jää vielä sellaisenkin edun rakentamiselle, johon voi vaikuttaa:
4. Millainen rooli ekosysteemien kehittämisellä on rakennettuun etuun, tai miten ekosysteemikehittäminen hyödyntää strategista etua?
Rakennettu etu on alueen vahvuuksien päälle rakentamista. Ja luonnollisesti ekosysteemisopimusten ytimessä. Kaupunki voi rakentaa etua, kun se keskittää osaamista, investointeja ja muita resursseja vahvuuksien ja voimavarojen ympärille.
Rakennettuun etuun liittyvät myös politiikka, edunvalvonta sekä erilainen ohjelmatyö. Edun rakentamisen kannalta tehokkainta on, jos eri toimijat pystyvät yhdistämään osaamistaan.
Kulttuuria voisi kuvata Turun strategiseksi eduksi, joka jättää Posankan…eikun positiivisen jäljen paikasta. Voidaan puhua sellaisista erottavista tekijöistä, joiden ympärille pystytään rakentamaan tulevaisuutta. Monella kaupungilla on korkeakoulu(t), viihtyisä kaupunkiympäristö ja niin edelleen, mutta millä oikeasti erotutaan?
Laaja joukko varsinaissuomalaisia toimijoita on tunnistanut esteitä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan tieltä. Business Turun Aino Ukkola palasteli TKI-tiekartan kahdeksaan toimenpidekokonaisuuteen. Selvää on, että tiekarttatyö ja innovaatioekosysteemien koordinaatioon liittyvät tehtävät ovat läheisessä suhteessa, mutta:
5. Millaisia tehtäviä Varsinais-Suomen TKI-tiekartta antaa erityisesti ekosysteemisopimukselle ja innovaatioekosysteemien kehittämiselle?
Varsinais-Suomen TKI-tiekartan kolme teemaa ovat vihreä siirtymä, digitalisaatio ja terveys- ja hyvinvointi. Vihreän siirtymän ekosysteemityötä esitteli Ida Forssell-Martikainen. BioDemo-hanke testaa teollisen mittakaavan hyödyntämismahdollisuuksia oljen, järviruo’on ja kierrätettyjen tekstiilikuitujen kaltaisille materiaaleille.
Teeman kiinnostus on valtavaa ja toimintaa voisi jo nyt kuvata onnistumiseksi. Tulemme keräämään tapausesimerkkejä ekosysteemikehittämisen vaikuttavuudesta ja koostamaan niistä helposti jaettavia materiaaleja kaupunkien ja muiden toimijoiden käyttöön.
6. Millaisen tarinan voi kertoa vaikuttavasta ekosysteemityöstä ja järviruo’osta?
Aamupäivän päätteeksi Turun kaupungin Vesa Palander jakoi omia ajatuksiaan. Puheenvuorossa yhdistyi painava kokemusmassa yrityssektorilta sekä viiden viikon tunnelmapalat kaupungin elinkeinojohtajan penkiltä. Hän mm. haastoi yritysten toimintaympäristöjen kehittäjiä etsimään kansainvälisesti kiinnostavia ratkaisuja sekä käyttämään kehittämishankkeiden aikaa siihen, että niistä voi tulla ruohonjuuritason toimintaa yritysten kanssa.
Lopuksi hän kannusti, ei vain turkulaisia, vaan kestävien kaupunkien kehittäjiä yleisesti katsomaan innovaatioita laajasti ja tekemään pieniä muutoksia kohti tulevaisuutta.
Viimeinen kysymys onkin sekä Palanderin suora kysymys meille kaikille että mainio haaste vaikka kesäloman hellimillä aivoilla työstettäväksi:
7. Miten varmistan, että oma osaaminen innovaatioekosysteemien kehittämisestä on ajan tasalla?
Haluatko tutustua tilaisuuden esityksiin? Löydät ne tapahtumasivun lopusta Innokaupungit Turussa 11. ja 12.6. – Kestävän kehityksen kaupunki ja ekosysteemityön avaimet – Innokaupungit
