Yksityinen rahoitus Innokaupunki-hankkeissa

12.06.2023 • Rahoitus
Ostoskärryt ja paperikassi
Minkälainen rooli yksityisellä rahoituksella on Innokaupunki-hankkeissa?

Uusien rahoituskierrosten ollessa käynnissä eri puolilla Suomea, meille on tullut nyt kysymyksiä yksityisen rahoituksen roolista ekosysteemisopimuksia toteuttavissa hankkeissa. Asiaa on käsitelty ensimmäisen kerran vuoden 2022 ekosysteemisopimushankkeiden rahoitusta koskevissa tilaisuuksissa ja rahoituksen käytäntöihin liittyvässä FAQ-paperissa. 

Ekosysteemisopimuksissa lähdetään EAKR- ja valtion rahoituksen 60 prosentin tasosta, jota täydentää 40 prosenttia kaupungeilta / muulta julkiselta. Yritysrahoitusta ei sopimuksissa mainita.     

Kaupunkien / muun julkisen 40 prosentin osuuteen voidaan laskea myös muuta julkista rahoitusta, mutta kaupunkien rahoitusosuus on määritelty 25 % minimitasolle. 

Ekosysteemisopimushankkeet ja yksityinen rahoitus 
  • sekä ohjelma- että sopimustasolla EU+valtio- ja kunta- ja muu julkinen -osuuksien keskinäisen suhteen täytyy säilyä osuuksissa 60 / 40 %    
  • ekosysteemisopimuksissa ei hankkeilta edellytetä yksityistä rahoitusta. Sen sijaan niissä edellytetään, että kaupungit rahoittavat ekosysteemisopimusta toteuttavia hankkeita    
  • ekosysteemisopimuskaupunki tai rahoittava liitto ei voi edellyttää yksityistä rahoitusta hankkeilta    
  • yritysrahoitusosuus hankkeelle on mahdollinen, jos tuensaaja (hankkeen toteuttaja) näin haluaa ja rahoitusta saa    
  • mahdolliset yritysten hankkeelle maksamat osuudet käsitellään yksityisenä rahoituksena, ei tuloina – ellei kyse ole tukikelpoisuusasetuksen (866/2021) 4 §:n mukaisista tilanteista    
  • rahoittavan liiton on seurattava, että kunta- ja muuta julkista rahoitusta suhteessa EU- ja valtio-osuuteen kertyy riittävästi sopimusta toteuttaviin hankkeisiin. (Kunta- ja muun julkisen rahoituksen riittävä kertyminen on tärkeää, koska se määrittelee, miten ison maksupyynnön Suomi voi tehdä komissiolle). 

TEM:n kanssa käydyissä keskusteluissa on saatu vahvistus kahdelle eri mallille, miten yritysrahoitusta voidaan käyttää ekosysteemisopimuksia toteuttavien hankkeiden rahoituksessa. 

Vaihtoehto 1.   
  • Jos hanketta rahoitetaan osin yksityisellä rahoituksella, hankkeessa EU+valtio-osuuden ja kunta- ja muun julkisen rahoituksen keskinäisten osuuksien suhteen täytyy säilyä ekosysteemisopimusten mukaisella tasolla 60 / 40 %   
  • Esimerkki: Hankkeen rahoituksesta viisitoista prosenttia saadaan yksityisenä (yritysten) rahoituksena. Tällöin lopusta 85 prosentista 60 % tulisi olla EU- ja valtio-osuutta, vähintään 25% kaupunkien rahoitusta ja loput muuta julkista rahoitusta. 

Hankkeen budjetti 400 000€.​ 

Yksityistä rahaa tarjolla 40 000€ (10 % koko hankkeen budjetista).​ 

Yksityisen rahoituksen jälkeen rahoitusosuus julkiselle tuelle on 360 000€​ (loput 90 % koko hankkeen budjetista). 

Tästä julkisen tuen osuudesta (360 000€):​ 

EAKR+valtio 60% = 216 000€​ 

Kunta/muu julkinen raha 40% = 144 000€, josta kaupunkien rahoitusta oltava väh. 90 000€ (25%). 

Vertailun vuoksi esittelemme tässä rinnalla esimerkin b), joka havainnollistaa, miten ekosysteemisopimus-EAKR -rahoitukset eroavat normaalista EAKR:stä. 

Hankkeen budjetti 400 000€.​ 

Yksityinen raha (voi olla omarahoitus tai ulkopuolinen rahoitus) = 40 000€​ (10 % koko hankkeen kustannuksista) 

EAKR+valtio 60% koko hankkeen kustannuksista = 240 000€​ 

Kunta/muu julkinen rahoitukselle jäävä osuus on 30% = 120 000€ ​ 

Johtopäätös esimerkistä: 

Yksityisen rahoituksen mukana olo pienentää kunta / muun julkisen rahoituksen tarvetta molemmissa tapauksissa a ja b, verrattuna siihen että yksityistä rahaa ei olisi.  

(Esimerkkitapauksessa 400 000 e hankkeessa, ilman yksityistä rahoitusta, EAKR EU+Valtio osuus olisi 60 % eli 240 000 e ja kunta/muu julkinen 40 % eli 160 000 e.) 

-> Innokaupunkihankkeissa yksityinen rahoitus pienentää lisäksi EU+valtio rahoituksen määrää hankkeen kokonaisrahoituksesta, koska 60% lasketaan julkiselle tuelle jäävästä rahoitusosuudesta.  

-> Normaalissa EAKR-hankkeessa yksityinen rahoitus ei pienennä EU+valtion rahoitusosuutta. 

Todetaan vielä, että Pirkanmaan liiton rahoittamissa, valtakunnallisissa vetovastuuteemaisissa hankkeissa yksityistä rahoitusta käsitellään kuten yleisessä EAKR-rahoituksessa. Tämä juontaa siitä, että vetovastuuhankkeita rahoitetaan eri kehyksestä kuin paikallisia ekosysteemisopimushankkeita. 

  

Vaihtoehto 2., joka on hankala toteuttaa käytännössä 
  • Kunta- ja muun julkisen rahoituksen osuus suhteessa EU+valtio-osuuteen voidaan tasata 60/40-tasolle hanketason vaihtoehtona sopimustasolla.  
  • Mikäli hakukierroksella rahoitetaan hankkeita, joissa on yksityistä rahoitusta, kunta- ja muun rahoituksen osuus rahoitettujen hankkeiden kokonaistuesta voi joustaa tilapäisesti alaspäin. Eli toisin sanoen, jos jossakin hankkeessa yksityistä rahaa on tarjolla runsaasti, voidaan kaupungin/muun julkisen tuki jättää alle 40 %. Tämä tulee kuitenkin kompensoida rahoituskauden tarkastelujakson aikana muissa hankkeissa. 
  • Julkisten rahoitusosuuksien keskinäinen suhde täytyy ekosysteemisopimusten toteuttamisen väliarviointia ja -tarkistusta varten korjata sopimuksen mukaiselle tasolle (60/40) 31.7.2024 mennessä siten, että kunta- ja muun rahoituksen osuutta vastaavasti nostetaan muissa hankkeissa aiemman alennuksen verran ylöspäin.