Syyskuussa lisäsimme uuden näkymän Innokaupunkien tilannekuvaan. Tietopaketin sivulta kahdeksan löytyvä visualisointi esittää kaupunkien rahoituksen jakautumisen tukitoimiluokittain.
Tukitoimiluokka on EU:n laajuinen luokittelu, jolla kuvataan mihin toimiin ja tavoitteisiin rahoitusta käytetään. Luokkia on ohjelmakaudella 2021-2027 yhteensä 181 erilaista, joista rahoittaja määrittää hankkeelle sopivimman.
Tukitoimiluokkien tarkastelu tuo Innokaupunkien hankkeisiin uudenlaisen näkymän. Valtakunnallisesti hankerahoituksesta lähes puolet on suuntautunut kahteen luokkaan:
23M€, 25 % kokonaisrahoituksesta luokkaan 026 Tuki innovaatioklustereille, myös yritysten, tutkimusorganisaatioiden ja viranomaisten välisille innovaatioklustereille, ja yritysverkostot, jotka hyödyttävät pääasiassa pk-yrityksiä
20M€, 22 % kok.rahoituksesta luokkaan 029 Tutkimus- ja innovointiprosessit, yritysten, tutkimuskeskusten ja yliopistojen välinen teknologian siirto ja yhteistyö, jossa keskitytään vähähiiliseen talouteen sekä kykyyn selviytyä ilmastonmuutoksesta ja sopeutua siihen.
Kaupunkien välillä on kuitenkin eroavaisuuksia. Tässä muutamia esimerkkejä:
Edellä mainittu luokka 029 vähähiilisyyteen tähtäävät t&k-prosessit, yhteistyö ja teknologian siirto on erityisen merkittävä Joensuussa (54 %), Lappeenrannassa (46 %) ja pääkaupunkiseudulla (37 %).
Luokka 026 tuki innovaatioklustereille […] puolestaan on suuressa roolissa erityisesti Rovaniemellä (89 %), Mikkelissä (85 %), Kuopiossa (79 %) ja Jyväskylässä (68 %).
Muita erityispiirteitä:
Kajaanissa korostuu voimakkaasti tutkimus ja innovointi julkisissa tutkimuskeskuksissa, korkeakouluissa ja osaamiskeskuksissa, myös verkottuminen (teollinen tutkimus, kokeellinen kehittäminen, toteutettavuustutkimukset) (luokka 012, 66 % rahoituksesta)
023 Taitojen kehittäminen älykästä erikoistumista, teollisuuden muutosprosessia, yrittäjyyttä ja yritysten muutosjoustavuutta varten on merkittävä Kokkolassa (33 %) ja Seinäjoella (28 %)
004 Investoinnit julkisten tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen käyttöomaisuuteen, tutkimusinfrastruktuuri mukaan lukien, joka on suorassa yhteydessä tutkimukseen ja innovointiin merkittävä Vaasassa (25 %)
Väliarvioinnin huomioiden tapaan hankeportfolioiden laajuus korostuu erityisesti suuremmissa kaupungeissa, siinä missä monelle pienemmälle kaupungille tiukempi fokus on selvä suunta.
Esimerkki Kajaanin osalta
Kaikkinensa luokittelu tarjoaa uuden, mielenkiintoisen näkymän ekosysteemisopimusten toteutuksen sisältöihin. Tukitoimiluokitusta hyödynnetään myös hankkeiden ilmastotoimenpiteiden seurantaan. EU:n laajuinen luokitus mahdollistaa myös Innokaupungit-kokonaisuuden vertailun kansainvälisesti. Näiden tietojen tuonti tilannekuvaan ja vaikuttavuustietoihin voisi olla hyvä seuraava askel.