
Euroopan alueiden ja kaupunkien viikolla (EUWRC) keskustelua hallitsivat koheesiopolitiikan tulevaisuus, alueiden vaikutusvalta ja EU:n kilpailukyky. Alueiden viesti Brysseliin oli selkeä: kilpailukykyä ei voida rakentaa ilman vahvaa koheesiopolitiikkaa, joka tukee innovaatioita, investointeja ja alueiden elinvoimaa. Samalla komissio pyrki rauhoittamaan huolia päätösvallan keskittämisestä ja vakuutti alueiden säilyvän keskeisenä kumppanina tulevan ohjelmakauden valmistelussa.
Jo alkumetreiltä tapahtumaa väritti huoli alueiden ja koheesiopolitiikan roolista lähitulevaisuuden EU:ssa. Euroopan alueiden komitean (CoR) järjestämässä avaustilaisuudessa Euroopan parlamentin istuntosalissa alueiden komitean puheenjohtaja Kata Tüttő varoitti, että koheesiorahoituksen siirtäminen kilpailukykyrahastoon keskittäisi päätöksentekoa. Huoli koheesiopolitiikan heikentymisestä nousi esiin erityisesti maaseutumaisten ja vähemmän kehittyneiden alueiden edustajien puheenvuoroissa läpi tapahtuman.
Myös National-Regional Partnership Planien (NRPP) valmistelu on aiheuttanut huolta päätösvallan siirtymisestä alueilta kansalliselle ja EU-tasolle. Useissa puheenvuoroissa tuotiin esiin, että kansallisesti ohjattu suunnittelu heikentäisi alueiden vaikutusmahdollisuuksia ja ylialueellisen yhteistyön huomioimista. Esimerkiksi Pohjois-Portugalin ja Espanjan Galician alueet ovat pitkään tehneet yhteistyötä yli aluerajojen, mm. rajat ylittävien yritysklusterien sekä yhteisen älykkään erikoistumisen strategian parissa. Samankaltaisia huolia keskusteluissa liittyi myös alue- ja kaupunkipolitiikasta vastaavan DG REGIO:n jatkoon. Ainakaan vielä tässä vaiheessa jatkosta ei ollut täyttä varmuutta.
Kriittisiin kysymyksiin vastannut EU-komissio korosti, ettei alueiden osallistumista voida sivuuttaa. Komission mukaan NRPP-suunnitelmat edellyttävät jo lainkin mukaan aitoa ja osoitettavaa kumppanuutta alueiden kanssa. Tätä korosti mm. puheenjohtaja Antonio Costa tapahtuman avauksessa.
Jos alueiden päätösvallasta ja koheesiopolitiikan jatkosta oltiin huolissaan, kilpailukyvyn huomioiminen tuntui olevan itsestään selvää. Mm. entisen Euroopan keskuspankin pääjohtajan Mario Draghin raportti EU:n kilpailukyvystä kehysti keskustelua voimakkaasti.
Läpi tapahtuman alueiden edustajat pyrkivätkin korostamaan koheesiopolitiikan merkitystä kilpailukyvylle. Moni painotti, että kilpailukykyä ja koheesiota ei tulisi asettaa vastakkain vaan ymmärtää koheesion merkitys alueiden elinvoiman esim. innovaatio-olosuhteiden kehittämisessä.
Keskustelussa viitattiin mm. koheesiopolitiikan alkulähteille, jolloin sitä kehitettiin pariksi yhteismarkkinoille: Euroopan komissiota vuosina 1985-1995 johtaneen Jacques Delorsin oivallus oli, että jotta kehittyvä ja vapautuvat sisämarkkinat eivät jakaisi alueita voittaviin keskuksiin ja häviäviin alueisiin, tarvittaisiin koheesiota.
Erityisesti maaseutumaisten ja vähemmän kehittyneiden alueiden edustajat toivat voimakkaasti esille, että näille alueille tärkeät investoinnit esimerkiksi perustavanlaatuiseen infraan, kuten valokuituun tai teihin, olisi turvattava, jotta Eurooppa yhtenäisenä kokonaisuutena olisi kilpailukykyinen.
Viesti (mm. Alueiden komitean eri poliittisia värejä tunnustavilta edustajilta) tuntui olevan koordinoitu ja selkeä: Kilpailukyky ja koheesio ovat saman kolikon kaksi eri puolta. Mm. Tüttőn mukaan “koheesiopolitiikka on kilpailukykyä, joka ei jätä paikkojen merkitystä huomiotta”.

EUWRC sisälsi edunvalvonnallisen huolipuheen vastineeksi myös käytännön ratkaisujen tutkiskelua. Mm. tutkijaryhmät toivat panoksensa keskusteluun siitä, kuinka paljon koheesio ja kilpailukyky toisiaan tukevat.
Innokaupungit oli EUWRC:ssä esillä omassa sessiossaan ”From Fragmentation to Focus: Finland’s Model for Urban Innovation”. Sessio istui hyvin tapahtuman keskusteluihin, sillä se antoi käytännön esimerkkejä yhdestä tavasta kytkeä yhteen koheesio ja kilpailukyky. Sessioon osallistui täysi tupa.
Kysymykset sekä session jälkeiset yhteydenotot liittyivät mm. ekosysteemisopimusten sisällölliseen syvyyteen sekä erilaisten ekosysteemitoimijoiden huomiointiin sopimuksissa, suomalaiskaupunkien kestävyyssiirtymän kunnianhimoon ja fokuksiin (esim. suhteessa NetZeroCities-verkostoon). Keskusteluja käytiin myös verkostojen johtamisesta sekä suomalaisten kiinnostuksesta liittyä eurooppalaisiin verkostoihin.
DG REGIO:nkin tavoitteet ovat epävarmuudesta huolimatta selkeät: Euroopan keskeisimmät maakohtaiset haasteet ja suositukset on määritelty European Semester -raportissa. Siinä korostuu kilpailukykyyn sekä vihreään siirtymään panostaminen ja sitoutuminen. Nyt esitetyn mukaisesti ilmastotoimenpiteiden osuus tulevalla ohjelmakaudella tulisi olla 43 %, kun se tällä ohjelmakaudella on ollut 35 %.
Myös DG REGIOn edustajan esille nostama Single Gateway herätti mielenkiintoa. Kyseessä on vielä tekeillä oleva avoin portaali, josta voi tarkastella kaikkea EU-rahoitusta ja sen kohdentumista. Single Gatewayn tavoitteena on mm. lisätä julkisen rahoituksen läpinäkyvyyttä.
Monna Salmi summasi viikon kuulumiset videolle (LinkedIn).
Vaasa, Lahti ja Lappeenranta olivat esillä sessiossa otsikolla Medium-sized cities delivering Europe’s green transition – Linking EU Missions, Green Capital initiatives and regional energy ecosystems. Ks. lisää: LinkedIn.
Mikkeli piti oman session ”Blue Economy Mikkeli – Turning water challenges into scalable business opportunities.” Ks. LinkedIn



